perjantai 29. tammikuuta 2010

Puhelin!

Kas kun kohtalo yrittää ivailla, meikätyttö ivailee takaisin. *insert räkäinen nauru tähän* Eilen laitoin sen huohotinvammaisen auton katolle tyypillisesti käsilaukun kun irrottelin autoa lämppäristä. Jotenkin se veska siitä sitten liukui alas, ja tietysti se oli auki. Ja tietysti puhelin sitten livahti käsilaukusta tuohon metriseen hankeen. Ja ehti olla siellä hetken ennenkuin lumisukelluksen bongasin. Ja ei kuulkaas toimi Noksu ei. Saikohan kylmää vai pelkkää märkää? En jäänyt pohtimaan, riitti että puhelin ei tunnin päästäkään inahtanutkaan joten; puhelinkauppaan mars. Ja nyt mulla on hiplailu-puhelin :)
No tavallaan tietysti harmittaa etten saanut "ansaita" puhelinta, mutta en anna sen haitata!

2 kommenttia:

  1. höh, laitoin tähän muka aiemmin kommentin - ei näy! pohdin vain, että liekö vähän passiivis-agressiivista tuo sinun käytös vanhaa luuria kohtaan...

    VastaaPoista
  2. Mitään en myönnä *punast*
    Todennäköisesti diagnoosisi osuu ihan oikeeseen :)

    VastaaPoista