tiistai 28. toukokuuta 2013

Loma

Tai vapaata on sunnuntaihin asti ja maanantaina alkaa kesäloma! Wu-huu! Toki en koe olevani loman tarpeessa, sillä keväänhän olen enempi ja vähempi harrastellut töitä. Mutta noin niinkuin periaatteessa seuraavan kerran tarvitsee herätä herätyskelloon on vasta heinäkuussa.
Yksi muutto pitäisi tietysti hoidella välistä, ja tehdä vähän remppaakin, mutta ei tarvi töihin mennä. Ja tulotkin tuplaantuu kun perjantaina työsuhde muuttuu taas täysipäiväiseksi, joten ei voi sanoa huonosti menevän?

Joko kerroin että Keittis pikkurouvailee heinäkuun? No nyt viimeistään kerroin. On taas tehty suuria suunnitelmia joissa isäihminen viimeistelee remonttia (näkis vaan tuon pikku Remontti-Riinan kanssa sen onnistuvan) ja lepäilee (se Remontti-Riina edelleen). Suunnitelmissa on myös isän ja tyttären road trip pohjoisen mummolaan, siihen voimakkaasti kannustan. Mutta 10 tuntia autossa kahden TuVen kanssa on aika paljon. Jos ei sitten yötä vasten aja että tytsy nukkuisi, mutta siinä vaiheessa nukuttaa kuskiakin. Odotellaan kuinka käy.

Sain jonkun kuningasidean ja olen syöttänyt TuVelle sunnuntaista lähtien noin ruokalusikallisen punaisia linssejä lounaalla. Proteiinia, nääs. Ei kummoisempia muita oireita, paitsi b-portaan tuotteet on aika hajupommeja, mutta eikö linssit mene samaan kastiin kuin herneet? Aromit tulisi ikäänkuin bonarina. Vähän on ihottumaa tietysti, tosin se alkoi jo lauantaina kun rapsutteli itseään saunassa. Olikin sitten sunnuntaina viksu veto nää ruokakokoilut kun en tiedä punoittaako iho siitä vai noin muuten vaan.
Outoa käytöstä on se, että tuo viime yönä heräsi 3.16. Nukuttelin kirkassilmäistä tyttöä neljään asti, onnistumatta. Hammasvaivainen Keittis sitten nousi ja kokeili maidolla sammuttamista, ei mitään vaikutusta. Kuudelta tulivat herättämään meikäläisen kun Keittiömestarin oli tarve alkaa tekemään töihin lähtöä. TuVe oli pirtsakkana leikkinyt, lukenut kirjoja ja katsellut piirrettyjä. Ei nikotellut eikä vaikuttanut kipeältä tai muuten vaivaiselta. Ei vaan nukuttanut. Autoon kyllä heti aamulla nukahti kun vein mutsille hoitoon työpäivän ajaksi, ja siellä oli sitten nukkunut aamusta tunnin ja päikkärit päälle. Illalla ei sitten puuro- tai maitohommista tullut väyneenä mitään, mutta nukkuisi nyt aamuun asti.
Vaikka mikäs tässä heräillessä, lomalaisena. Ärsyttää vaan, kun ei voi yöheräämiselle kohautella olkiaan, vaan pitää heti spekuloida allergioilla. Menisivät mäkeen, moiset riesat.
Loppukevennyksenä, tuo puhetaidoton lapseni osaa lähes kokonaan hämähämähäkki-koreografian. Mummo on opettanut.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Pakataanko ensin?

Pomo heitti vienosti maanantaiaamun kahvihetkellä että jos laitettaisiin meikäläisen paikka auki elokuusta lähtien. Rivien välistä tulkitsin, että mun pitäisi tehdä päätös koska aion irtisanoutua ja lopetin sitten löysässä hirressä roikkumisen ja allekirjoittelin paperit. Sovittua työvelvoitetta on vielä elokuulle asti, ettei tässä nyt ihan tyhjän päälle astuta mutta sanotaanko näin että työkkärin sivut on laulaneet ihan eri tahtiin nyt.
Mutta löysin jo kaksi unelmieni työpaikkaa, joten hyvältä näyttää (niin ja löytyy jopa pätevyys noihin hommiin siis).

Täällä tropiikissa jossa toistaiseksi asutaan on 48 muuttolaatikkoa pakattuna. Kyllä, laskin ne. Mystistä että se ei näy missään muussa kuin siinä että joka paikka on täynnä laatikoita. Hyllyt notkuu edelleen tavaraa ja niin edelleen. Sitten tavaroita jotka pitäisi kierrättää eteenpäin, mutten nyt en löytyisi rahkeita fyysisiin tai virtuaalisiin kirppiksiin. Hankalia tavaroita ne on diilata eteenpäin muutenkin; parvekevaunut mallia kasari/ysäri ja 10 vuotta vanha pyykinpesukone noin muutama mainitakseni.

TuVen kävelyhalut on kokeneet lievää takapakkia, nuo 48 muuttolaatikkoa ympäri kämppää tarjoavata mukavasti tuen niin ei tarvitse itsekseen horjua. Uusia temppuja sen sijaan on "puhelimessa puhuminen" jossa mikä tahansa esine otetaan käteen ja asetetaan puhelinta kuvaavasti korvalle ja artikuloidaan "kissha, joo, ngää, peego" samalla kun toisella kädellä hivellään omia hiuksia. Tuo hiusten hively on muuten meikäläisen maneeri, aina kun puhun puhelimessa hetkeä pidempään, on pakollista hipsuttaa toisella kädellä omia hiuksia.
Tajunta on noin muuten laajentunut, koirakoulumaiseen tapaan on lapsemme sisäistänyt uudet termit kuten maahan (alas sohvalta), etsi pallo! ja tänne joita hän sitten oman mielensä mukaan tottelee.
Aistihavainnoista tänään on nurmikko todettu jalkapohjia kutittavaksi ja voikukka pahan makuiseksi kun päästin tuon vuosikkaan vasikan nurmelle mönkimään ilman sukkia ja kenkiä.

Some-lakkoa pukkaa tahtomattaankin, nykyinen netti katkeaa ensi viikolla ja uusi alkaa 10.6.
Puhelimella tietty voisi bloggailla, mutta pieni näyttö ja pikkuvanhan ihmisen ikänäkö asettavat omat ongelmansa. Ja saattaa tuo muutto ja remppa ehkä muutenkin viedä aikaa netiltä, luulen mä?

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Teen niinkuin käsketään

Aina välillä, tyttärellä on vähän samaa vikaa. Ei uskonut aamulla minkään sortin käskyä olla kiipeämättä sohvapöydälle ja nyt on todisteena toilailusta kuhmu ja mustelma otsassa. 
Äitinsä sen sijaan on suopealla tuulella ja vastaa Lady Puntin haasteeseen.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastetun pitää haastaa sopivasti bloggaajia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Haastetun pitää kertoa, kenet hän on haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.


1. 
Vanha suola janottaa on tällä hetkellä lempiarjani. Toisaalta se on myös ainut sarja minkä saan katsoa rauhassa. Jos telkkarista tulisi virityskuvaa tähän aikaan, saattaisi sekin olla lemppariphjelma.
Syön tätä kirjoittaessani humpuukipatukkaa(todella ylipainoisen työkaverin tsempparitukena, meitä on kolme työkaveria ketkä nutraa tämän viikon).
Haaveilen kasvimaasta, mutta en tiedän etten tule sitä totetuttamaan. Kaikki kitkeminen tuntuu ajatuksentasollakin väsyttävältä.
Olen mielestäni musiikkimaultani rock, mutta levyhyllystäni löytyy kaikki Nylon Beatin levyt.
En katso yhtäkään tositv-ohjelmaa, haluan viihteeni käsikirjoitettuna (vaikka aika moi realitysarja taitaa olla käsikirjoitettu).
En ole vielä kertaakaan katsonut itselleni avoimia työpaikkoja uuden kodin läheltä.
Keittikselle sen sijaan etsin työpaikkaa, vaikken ole varma mitä se oikeastaan haluaa tehdä.
Jostain syystä annan itselleni usein väärän kuvan itsestäni, tiedostan tämän mutten jaksa tehdä mitään sille. On ihan ok olla totuuksia möläyttelevä narttu välillä.
Myin justiinsa meidän nykyisen astianpesukoneen, vaikka puheet oli että muutetaan se uuteen kämppään. Mutta hei, vähemmän muutettavaa.
En periaatteesta lue yhtäkään postausta jossa kirjoittajalle on lähetetty tuotteita testattavaksi.
Noin kolme kertaa viikossa päätän poistaa blogin, kertaakaan en ole sitä vielä tehnyt.

2. 
Paras muistosi blogin pitämiseen liittyen?
Nolliksen postaus TuVen syntymän jälkeen. Pienempi kuin kolme!
Oletko ystävystynyt kenenkään blogisi kautta tietoosi tulleen tyypin kanssa?

YStäväystynyt on aika paljon sanottu, tutustunut kuvaa tilannetta enemmän. Kehu itseäsi viidellä adjektiivilla.
Ammattitaitoinen, riittoisa, pitkäpinnainen, huumorintajuinen, voimakas.   
Löytyykö kaksihaaraisia hiuksia? Toivottavasti ei ainakaan paljon, nimim 2 viikkoa sitten kampaajalla käynyt.
Haluaisitko olla pehmolelu?
Silloin tällöin, ei tarvitsisi tehdä niin paljon päätöksiä. Mikä näistä omaan himaasi, jos vuokranantaja tai ukkos ei valittais hankinnan kalleutta/rumuutta: muovimatto, puulattia, laminaatti, parketti, laattalattia vai pallomeri koko lattialle?
pallomeri yhteen huoneeseen, puulattia muualle. Onko kukaan koskaan yllättänyt sua, kun oot posettanut hehkeimpiä malliasentoja ja hymyjä peilin edessä ja luullut olevasi aivan yksin?
Kerran salilla, kotona lukemattomia kertoja. Onko vessan peilissä hammastahnaa? on.
Missä sijaitsee eniten treeniä kaipaana kehonosasi?
Reisissä.
Miten usein tyhjennät hiusharjan hiuksista? Ehkä kerran viikossa? Enpä ole koskaan asiaa tarkkaillut.
Ootko testannut karvanpoistoon tarkoitettuja vahoja? Sattuiko se karmeesti?
Mulla on sellainen 6 vuotta sitten ostettu lämminvaha-härveli, ei satu mutta sottaa. Jälki on ihan jees.
3. 

Käytätkö samaa kahvi/teekuppia useasti pesemättä sitä kunnolla välillä?
Onko 17-vuotias kundi hyvä lapsenvahti?
Mistä saa muuten hyvän lapsen ahdin, sanotaanko nyt vaikka reilut 1-v tytölle heinäkuun ajaksi?
Vedätkö vatsaa sisään peilin ohi kulkiessa?
Onko jotain niin typerää haavetta ettet ole kertonut sitä kenellekään?
Pidätkö salaisuuksia hyvin?
Kaivatko nenää koskaan?
Kun kerran kaivat, tarkastatko tuloksen?
Mietitkö koskaan millaisena ihmisenä blogiasi lukijat sinua pitävät?
Sijaatko vuoteen päivittäin?
Vasta vai vihta?

4. & 5.
Haastan Kiiperin (koska Kiiperi on haastanut mut monesti mutta usein oon unohtanut haasteen), Mirjan ja Rozin

6. 
Ok.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Matkoilla

No en edes ole. Otsikko juontaa juurensa lehtien syntymäpäiväilmoituksiin, joissa sankari välttää kakkukahvitukset väittämällä olevansa "matkoilla".
Miksi muuten on äitienpäivä mutta isänpäivä? Siis miksi äidit mainitaan monikossa, isiä on vaan yksi vai?

Se mua salilla vongannut nuorimies oli siellä taas. Ja kehui mun uutta tukkaa. Ja huomasin että sen verkkareissa olikin poliisin logo? Onko se muka jo niin vanha että se on muka poliisi? Kuinka nuoria ne on? Vai onko verkkarit ostettu kirpputorilta persaukisena?

Kyselin tosiaan tässä päivänä eräänä Keittikseltä että millainen tukka olisi paras. Se hetken aprikoi ja vastasi että luonnollisen värinen ja pitkä. Joten kävin katkaisemassa hiuksistani 10 senttiä ja vedin luonnollistakin luonnollisemmat peroksidit perään.

Uuden kämpän sisustuksesta on tullut sellainen maanvaiva ettei tosikaan. Tolla meillä asuvalla MarkoPaanasella on kyllä niin tiukat visiot että heikompia hirvittää. Välillä mietin että mahdutaankohan me TuVen kanssa koko sisustukseen lainkaan (nykyinen ostamani metrinen leppislelukori nyt ainakin on väärä ja ruma, tietty). Päätin siis tänään että annan tuon sisustaa koko kämpän, poislukien vieras/ompelu/mun työhuoneen, en laita tikkua ristiin. Tai teen työtä käskettyä (lähinnä varmaan ompelen verhot tjsp), mutta en osallistu päätöksiin. Erohan tässä tulee ennenkuin tv-taso on valittu muuten. Mielenkiinnolla odotan lopputulosta. Ja sitä saanko pidettyä päätöksestäni kiinni.

Äitienpäivää ei täällä juhlita, sitten kuulemma juhlitaan kun TuVe asiasta jotain tajuaa kuului Keittiömestari äidilleen puhelimessa kertovan. Joten normipäivä tiedossa, tosin omalta mutsiltani olen menossa pakastekakkukahveja tietenkin vonkaamaan.

Pitäkää lippu korkealla! (siitäkin tuli sanomista, hankitaanko lipputanko, ja jos hankitaan mihin se töräytetään tontilla.)

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Todellinen Kononen

Oliko se muuten edes Kononen joka yrjösi kävellessään?
(pisteet taas miellyttävästä mielleyhtymästä heti postauksen kärkeen)

No kuitenkin, täten haluan kertoa että päivämäärällä 5.5.13 TuVe on kävellyt omin pikkujaloin. Kahdesti ottanut noin 6 askelta. Kyllä, laskin.
Ja sitten sama tyyppi nukahdettuaan yrjösi kahdesti. Kyllä, laskin. Nyt odottelen jatkoa tai muita oireita.
Saatoin päivällisellä antaa hurmospäissäni ruokalusikallisen broileria korianterilla, johtuuko siitä? Aamulla olemme viisaampia. Tai ainakin mä olen. Hiukan tuo tuntui lämpimältä, mutta kuumana tuo käy aina kuten äitinsä.

Kiirettä pitelee, tavaroita yritän käydä läpi aina kun tuon Yjö-Pirjon silmä välttää. Eli siihen menee arvokas bloggausaika. Miten tätä roinaa onkin näin paljon? Ja lisää tulee. Nyt Keittis on tilannut siihen painepesuriinsa lisäosan, sillä saa kuulemma putsattua salaojat.

Näillä mennään.