keskiviikko 20. elokuuta 2014

Unen näin

Näin siis unta, olin TuVen kanssa Lintsillä. Etsittiin possujunaa, joka löytyi messuhallista. Possujunan vieressä oli joku uskonnollinen kauppa (?). Omaa vuoroa odotellessa meitä lähestyi sangen aktiivisesti uskontofeissari; tyrkytti kaikennäköistä lippua ja lappua ja halusi että mietin jotain kiirastuliasioita. Unessani olin kuitenkin pöyristynein siitä, että kukaan ei ollut blogannut tästä! Siis siitä että iloinen possujuna kokemus oli pilattu moisella propagandalla.


Ja sitten heräsin. Ei varmaan kannattaisi lukea blogeja juuri ennenkuin nukahtaa..


Nojoo, se siitä.
TuVen kalkkunakokeilu päättyi viiden tunnin kaarioksenteluun. Että ei tainnut sopia. Ja itse sain kokemuksesta taas sellaiset traumat että seuraavaan puoleen vuoteen en taas mitään uskalla kokeilla. Onneksi ei ole pakko.


Näillä mennään taas seuraavaan kertaan.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Pohjoista viljaa

Olenko kertonut että TuVen ruokavalio on laajentunut kotimaisilla peltotuotteilla? Kaura, ohra ja ruis on ruokavaliossa. Hiukan tuntuu että toistan itseäni, mutta suotakoon se allekirjoittaneelle.
TuVe voi syödä myös vesimelonia ja päärynää, vähänkö siistiä. Ja nyt ollaan kokeiltu viikko ksylitolpastilleja kun löyyi sellainen päärynäaromilla. On niitä banaaniaromillakin, mutta niissä on myös kaikkea shaibaa seassa joka ei TuVelle käy.
Eli nyt on korkattu ekat karkit, kyllä hammashoito kiittää kun tyttö on lähes kaksi ja puoli vuotias ja nyt vasta päässyt makeiden makujen maailmaan, ja nekin tosiaan on ksylitolia. Ehkäpä tytön onni, nimimerkillä herkkubebat vanhemmat.

Tänään lykkäsin riisiohrabataattimössön sekaan kalkkunaa, ans kattoo sopiiko se. Itsehän nautin terveellisen lounaan pikaruokaravintolassa. Ei se meidän allergialääkäri väärässä ole kun sanoi että nämä rankasti rajoitteiset syövät yleensä monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin ns. terveet kun tulee mietittyä että ruokavalio on mahdollisimman monipuolinen. Jos tuo olisi kaikkisyöpä niin aika pitkälle eläisi pastalla ja jauhelihalla kuten vanhempansa.

Itselläni on käsillä taas ensimmäisen maailman ongelmista suurin; pitäisi valita jumpat syksylle. Löysin tarjonnasta vesijumppaa ok aikataululla, mutta pelkään sen olevan aika mummopainotteista? Viime kauden lempparivetäjäni loistaa poissaolollaan, täytyy ottaa hyppy tuntemattomaan ja valita uusi ohjaaja.  Hiukan kuumottelisi ottaa venyttelytunti, siitä kun itse luistan aina kuin mahdollista. Sitten varmaan joku perus sykkeennostojumppa tasapainottamaan salia. Alkaa taas viikosta päivät loppumaan...