TSI-nörtti

TSI, melkein kuin CSI mutta ei sinne päinkään. Vaikka aika Horatio-henkeen oon tänään riehunut toista tuntia valaistussa asunnossa fikkarin kanssa. Ja ehkä vähän tuijotellut kaukaisuuteen kädet lanteilla. Aurinkolaseja ei kyllä ollut, eikä punaista tukkaa. eikä muuten Hummeriakaan.

Mutta siis joo, tulin puhelimyydyksi (tai siis puhelinmyyjä yllätti, en  ole joutunut ottaa-slipoverin-pois-hommiin) tässä reilu viikko sitten ja jotenkin päädyin tilaamaan itselleni uuden netin ja digiboxin. Olin haikaillut tallentavaa digiboxia, mutta en vielä ollut päässyt toimeentumaan ajatuksen kanssa. Ja nyt sekin asia tuli hoidettua.
Eilen sitten päätin kaivaa laatikon auki ja viritellä laitteet. Nukutti, mutta olisin halunnut nähdä Neloselta tulleen Beckin. Ja kas, tallennusominaisuus hän tässä tuli enempi kuin tarpeen. En todellakaan koe olevani mikään nörtti, joten itkuhan siinä meinasi päästä kun kaikki härpäkkeet oli tuossa lattialla somasti ja lopputuloksena se ettei toimi netti eikä telkkari. Ei auttanut kuin jättää kamat levälleen ja lähteä bellyyn. Jotenkin siellä sain vatkattua aatokseni uuteen malliin ja sen jälkeen tunti tehokasta aikaa saada laitteet toimimaan ennen kun Beck alkaa. Sainhan mä ne lopulta toimimaan, mutta piuhoja ja kaapeleita oli olkkarin ja eteisen lattia täysi.
Tänään sitten työpäivän ja salitreenin jälkeen uusi yritys vähemmillä piuhoilla. Ja toimii.

Sittenhän se varsinainen lysti sitten alkoikin. Digiboxin ja modeemin sijoittaminen niille kuuluviin paikkoihin. Boxi kirjahyllyyn (ja niin että piuhat kulkee sieltä takaa siististi) ja modeemi tuonne itäsiipeen (makkariin). Onnekseni edelliset asukkaat tässä kämpässä halusivat katsella telkkaria makuuhuoneessa ja 70-luvun teknologialla ei tässä asunnossa ole kuin olohuoneessa antennipistoke. Kekseliäät asukkaat olivat sitten poranneet (hyvin siistit, toim huom!) reiät antennipiuhaa varten olohuone-vaatehuone ja vaatehuone-makuuhuone seiniin. Nyt sain sitten digiboxin ja modeemin yhdistävän kaapelin kulkemaan siististi ja nätisti. Huomenna pitäisi enää naputella piuha kulkemaan jalkalistan päällä, tai oikeasti haluaisin ostaa sellaisen muovisen jutskan minkä sisälle sen voisi laittaa. Pitkin iltaa olen siis kontannut pitkin lattioita, keräillyt johtoja kirjahyllyn alta ja ujutellut niitä pitkin seiniä. Siksi on ollut tarvetta myös taskulampulle.
Usko meinasi loppua ja toivokin oli jo karannut, mutta kyllä nyt on siistiä.

Toim huom, voisi joskus imuroida tuolta kirjahyllyn altakin ja vaatehuoneen nurkat kanssa...