Kettu

Mieli kyllä käyttää jotain toista viisi kirjaimista sanaa joka päättyy samoihin kolmeen kirjaimeen ja alkaa kahdella samalla kirjaimella kuin viulu.
Jos joku ei nyt tiedä, niin mä olen unelmieni työpaikassa. Oikeasti. Tätä tavoittelin jo ammattileikkikoulussa, tai jotain tämän tyyppistä. Lähimmät kaverit ovat onnitelleet ja perhe tukenut. Mutta (kukaan ei varmaan arvannut että tässäkin jutussa tulee mutta) en kehtaa hehkuttaa onneani ja tyytistä fiiwistäni Keittiömestarille. Sillä on työt katkolla kuukauden päästä ja uuden haku on päällä, vissiin aika heikolla menestyksellä. Tuo nykyinen paikka missä on ollut siis tämän kauden on vienyt miehestä vissiin mehut lopullisesti, tai ainakin hetkellisesti. On kuulemma kiirettä, stressiä, pulaa ja liikaa. Kaikkea. Ja paljon. Toinen on ihan maansa myynyt. Ja märehtii omia työasioitaan koko ajan. Ala siinä nyt sitten hehkuttamaan kuinka upeassa ja fantastisessa työssä itse on. Tai siis kun ongelma on, etten tiedä saanko hehkuttaa ja varmuuden vuoksi olen ollut melko hiljaa, kuitannut lähinnä vaan että töissä on mennyt ihan jees. Niinkun että saanko hehkuttaa?

Asiasta rasiaan. Täällä taisinkin mainita että kaverini "juttailee" eli on mukana Go Fat Go haasteessa. Paino on tippunut 3,6kiloa. Ihan kivasti kolmessa viikossa, mutta suhteessa siihen mitä dieetillä pitäisi syödä tuntuu palkinto aika pieneltä rangaistukseen verrattuna. Tuo jatkuva raejuuston tempominen ei voisi vähempää kiinnostaa. Ja ne leseet. Älkää antako mun aloittaa siitä miltä leseet maistuu... Kalorit jää päivässä vissiin jonnekkin tuhannen luokkaan (kavertin arvio, ei ole laskenut) ja silti pitäsi treenata aerobista kolmesti viikkoon ja käydä salilla kanssa tai tehdä kotijumppaa. Aika paha. Nostan hattua kaverille, mä tarvin salilla käyntiin kyllä enemmän energiaa.  Toisaalta en ole laihtunutkaan kolmessa viikossa kolmea ja puolta kiloa.
Sen sijaan löysin kaupasta sipsejä joihin ei ole merkitty ravintosisältöä, eli Kirsun logiikalla siinä ei ole lainkaan kaloreita. Hyviä ovat.