Enää 18 päivää lomaan!

Eli selvästi aamukamman paikka! Aamuthan on lähes nollissa, wu-huu!
Työnteko selvästi puuduttaa, mieli kaipailee jo lomalle. No paras loma on se, joka on vielä edessä!
Ehkä yksi asia mikä saa odottomaan lomaa vielä enemmän on että päätin olla muuttanut kesiksen alkuun mennessä. Eli tässä on 18 arkipäivää ja kolme viikonloppua aikaa tehdä asialle jotain.

Otin itseäni hyvin kehittyneestä niskalihaksesta kiinni, ja heivasin itsen eilen aamulla salille! Jumakekkama että tänään oli habanerokset kipeät kun innostuin riehumaan siellä pyhässä yksinäisyydessäni. Ja heti on muuten paljon tyytyväisempi olo, kun on käynyt salilla. Agressiot purkautuu kummasti. Jostain syystä jo aiemmin täällä jo mainittu ajovalo-ongelma näytti uusiutuvan salilla. Olivat vissiin ajatelleet jumppaajia ja tulevia helteitä ja tiputtaneet lämpötilaa, eikä siellä maanantaiaamuna ollut paljoakaan väkeä tilaa lämmittämässä. Ja meikäläisellä wanhat urheiluliivit ja uusi treenipaita, mitä lie poly-alkuista materiaalia, tuntuu uimapuvun kankaalta. Nyt ei sentään vaakaraita ollut korostamassa paikkoja, mutta huomasin että hauiskääntöä ja rintaprässiä tehdessä että wanhat urheiluliivit joutaa siis vaihtoon. Tai ainakin paksumpi paita päälle... No onneksi juhannuksen jälkeisenä maanantaina klo 6.15 oli aika rauhallista salilla. Eli olin yksin. Mitäs siitä vaikka sumuvalot onkin suuntaamatta :D

Päätin että tällä viikolla en jaksa iltaisin pakkailla, kun tässä kerran on ruhtinaallisesti aikaa (köh..). Kun helteiset ilmat palasivat, nousi asuntoni lämpötila 30 asteeseen. Joten Keittiömestarille täällä on liian kuuma. Eikö muuten oo sanonta, että jos et kestä kuumuutta, pysy pois keittiöstä? Kunhan kysyn.. Mutta siis joo, Keittiömestari harrastaa kaiken muun lisäksi vielä valokuvausta, kuvailee kaikenmaailman öttiäisiä ja maisemia. Nyt on vissiin jossain sitten joku valokuvakilpailu, jonka aiheena on metsä. Siihenhän sitten tänään piti lähteä räpsimään kuvia. Olin työpäivän päätteeksi aika kypsä, eikä johonkin metsään tarpomaan lähteminen napannut yhtään. Siitä tuolla meni sitten alahuuli mutrulle, että ei ole pakko lähteä jos ei halua ja hän vain haluaisi harrastaa yhdessä. Totesin että helpommalla pääsen, kun lähden mukaan, ja sainpahan vaikutettua niin että mentiin rannalla, mä istuin kivellä puhelimessa puhumassa ja tuo kömpi pusikossa. Harrastettiin sitten yhdessä..
Keittiömestarihan harrastaa myös metallinpaljastusta, eli menee sellaisen sarjakuvista tutun härpäkkeen kanssa ympäri maita ja mantuja ja etsii aarteita. Niille retkillekin meikäläinen vongataan aina mukaan, tärkeänä tehtävänä kulkea perässä kukkakuokan kanssa valmiina kaivamaan.
Että oikeastaan sitä mietin, koska Keittiömestari lähtee mukaan mun harrastuksiin? Vaikka se ei osaa uida, voishan se tulla sinne lastenaltaaseen istumaan tai altaan reunalle muuten kannustamaan? Tai salilla voisi pitää kädestä sarjojen välissä ja pyyhkiä hikeä otsalta? Ai ei vai? :D