keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Vit.. eikun valvottaa

Heh. Uudenvuoden lupaukseni tiheämmästä postailusta haihtui nopeammin kuin keskivertonaisen laihdutusvisiot. No kerrankos sitä.

On mulla syykin miksi en ole postaillut, en ole viitsinyt heikentää blogostanian ilmanlaatua happamuudellani. Ja aktiiviset hereilläolojaksot pyrin keskittämään työelämään.
Hereillä pysyminen ja hyväntuulisuus onkin sitten jo vaikeammin saavutettavissa.

Joulun tienoilta lähtien olen nukkunut yöni huonommin ja huonommin. Milloin närästää, milloin särkee lonkkia, milloin olkapäitä ja ranteita. Joskus vaan ahdistaa vasemman ja oikean korvan välistä sen verran ettei uni tule. Nukun öisin noin viittä, hyvinä öinä kuutta tuntia. Pätkissä siis. Jollekin (esimerkkinä käytettäköön vaikka Keittiömestaria) nuo on ihan standardiunet, eikä enempää keho oikeastaan vaadi. Mutta allekirjoittanut on nukkunut aina todella hyvin ja runsaasti, ja kaikki alle seiskatuntiset yöunet on olleet tyhjän kanssa. Mutsille kun kitisin, totesi hän vaan että kun 30 vuotta nukkuu vaivatta, joutaa valvomaankin seuraavat 18 vuotta. Että tukea ja kannustusta tuli sieltäkin.
Olen myös jokseenkin kypsynyt kuulemaan, että nykyinen valvominen on pientä verrattuna aikaan jolloin PaavoBirgitta vaikuttaa mahanahan tällä puolen.

Jotenkin häiritsee myös se, että ilmeisesti valvon väärästä syystä, olen antanut korvieni kuulla, että vessassa ramppaaminen on vain ja ainoastaan oikea syy valvoa. Ja koska poiketen massoista, pystyn olemaan poissa saniteettitiloista yhdeksänkin tuntia, olen jotenkin viallinen.
On ollut hyvin liki, etten ole kertonut valvomisen syyksi juurikin vessareissuja, ihan vain että keskustelussa päästäisiin eteenpäin. Sillä nyt kun mainitsen ettei pidättäminen ole ongelma, saan kuulla tarinoita siitä kuinka monta kertaa lisääntyneet kanssasisaret ovat juosseet vessassa.
Ehkä kuitenkin idioottimaisin oli yksi työkaveri, joka ilmeisesti hyvää hyvyyttään linkkasi jonkun tutukimuksen missä kerrottiin, mikäli odottava äiti ei herää vessaan viimeisinä tiineysöinään, on kohtu tai kätkytkuoleman riski (en muista kumpi) suurempi. Tämän tutkimuksen saatteeksi oli hän ystävällisesti kirjoittanut muutaman rivin siitä, että kannattaisi varmaan iltaisin juoda hiukan enemmän että tulisi noustua sinne vessaan.
Pystyn muuten myös vaivatta nukkumaan selälläni, on vissiin sekin kiellettyä.

Ihan kuin tässä ei muutenkin olisi jo sangen epävarma ja pelokas sen suhteen että meneehän kaikki hyvin?

No joo, elämä on ja sitä rataa. Jotain positiivista, kävin viime viikolla vaivatta katsomassa uusimman Vareksen. Suositten. Kävin eilen katsomassa Varasto-leffan, en suosittele.

9 kommenttia:

  1. Lähetä tollaset idiootit mun luokse, niin katsotaan sen jälkeen kuka pissii ja mistä ! Saatanan nuijat !

    Teillä ei ole mitään hätää. Ei sulla eikä vauvelillakaan. Ei ole eikä tule olemaankaan. Nautit nyt olostasi ja masustasi. Taputa pötsiä ja sitten itseäsi olalle.

    *ISO PEUKKU*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä pakkasin sen idiooti, eikun työkaverin, tänään postilootaan, varmaan huomenna voitte sitten kattella sitä pissimistä :D

      Poista
  2. Mä taas kuulun niihin vessassa ravaajiin, varsinkin yöllä. Päivällä menee pitkiäkin aikoja ettei tartte ravata ellen erehdy juomaan kahvia :D Ja kyllä täälläkin nukutaan selällään aina kun alaselkä antaa myöten.

    Älä huoli, kaikki menee varmasti hyvin! Samat pelot täälläkin on koko ajan, mut pakko vaan uskoa ja luottaa koko ajan, että kaikki rullaa omalla painollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tasan ei mee onnenlahjat ja silleen :D
      Vähänkö ollaan pahiksia kun nukutaan kumpikin vielä selälläänkin!

      Kai nää on jotain standardipelkoja, mitkä tulee vakiona sen tikkuun kusaisun plussan kylkiäisenä.
      Kun ei nuku hyvin, on aikaa agstailla ja märehtiä...

      Tuohon edellisen viestisi kommenttiin on sanottava vielä se, että justiinsa kun kävin neuvolassa niin tätsykin ihmetteli kuinka tää on vielä hirveän korkealla, ei pienintäkään laskeutumista havaittavissa.
      Toisaalta vatsavaiva istuukin inkkari-asennossa rakon päällä, eli perätilassa ni ei se vissiin alaspäinkään mahdu tulemaan... mutta se kääntyi perätilaan uutenavuotena, joten on toivoa että se pyörähtäisi vielä kerran napansa ympäri :D

      Poista
    2. Mun tikkuun kusaisusta on jo aikaa melkein 17 vuotta, mutta silti mä muistan pelänneeni samoja asioita. Teoria standardipeloista pitänee siis paikkansa. :)

      Aina löytyy myös niitä ihmisiä, jotka on äärettömän taitavia lisäämään tuskaa tai siis niitä pelkoja.

      Onkohan toi takaisin perätilaan kääntyminenkin joku standardi? Mulle oli varattu aika neitosen kääntämiseen raivotarjontaan, koska se ei kuulemma olis enää itse pystynyt sitä tekemään. Mutta samana aamuna se heitti voltin ihan itse. Ja teki sen vielä monesti ennen hoohetkeä. Mitä lähemmäs hoohetkeä tullaan, sen kivammalta ne voltit tuntuu. Tarinan opetus on, että lakkaa uskomasta niihin kaikkiin "syyllistäjiin". Kaikki menee hyvin eikä mitään hätää ole!

      Poista
    3. Pelot ja niiden lisääjät täten luetaan vakioiksi :)

      Teki tosi hyvää jo silloin kun tuo väänsi ittensä istumaan; olin varma että vastsanahka ratkeaa justiinsa, voin kuvitella kun vatsavaiva kasvaa että silloin tekee vielä enempi gutaa...

      Yritän uskoa tarinan opetusta, mutta mitään en lupaa :D

      Poista
  3. Ihmisten tarttis elää sillee, et nukkuu ku nukuttaa ja valvoo ku ei nukuta...
    (hyvähän mun on sanoo...)

    VastaaPoista
  4. Partis, viikko töitä ja sen jälkeen alan toteuttamaan ideologiaasi kun voin rauhassa nukkua silloin kun nukuttaa! Jostain syystä toi työnantaja ei vaan oo oikein pitänyt hyvänä ideana että torkkuisin kesken työpäivän kuola poskella :D

    Kiva kun uskalsit tulla kurkkimaan tänne hormonihirmun valtakuntaan!

    VastaaPoista
  5. Istukalle kiitos !! Pääsin vihdoin lukemaan sun kommenttejakin. Vähänkös olen kihissyt tän viikonlopun...

    Ja laatikko tuli perille, puskapissejä harjoitelee tuolla pakkasessa. ;)

    VastaaPoista