Hyväksikäyttäjä

Jaahas, äitiysvapaa näyttää alkaneen, toinen postaus yhdelle päivälle ja oon ollut hereillä noin kolme tuntia. Tästä se lähtee!

Oon kehittänyt vähän huonon tavan, sujuvasti käytän tätä tiineyttä tekosyynä todelliseen laiskuuteen. Lauantaina istuin päiväkahvilla kaverilla, ja ilma oli ulkona miellyttävä. Kaveri siinä sitten pyyteli lenkkiseuraksi, mutta siinä sohvalla oli vaan niin mukava istua kun kaverin mies vielä tarjoili mulle kahvia ja Daim-torttua. Huokaisin vaan silleen puolihuolimattomasti, ja sanoin ettei lenkkeily enää oikein onnistu kun on tätä mahaa ja kaikkea, eli puhuin paskaa suut ja korvat täyteen. Ei vaan napannut. Sitä paitsi lenkki olisi kestänyt max 45 min, ja se olisi ollut tyyliin matelevaa kävelyä 2 minuuttia ja seisoskelua 5 minuuttia kun koiruli kyntää ojissa. Ja koska olen niin raskaana, enkä pysty lenkkeilemään sain toisen palan torttua ja santsikupin kahvia jälleen tarjoiltua nenäni eteen. Tosin pariskunta kehui kuinka hyvinvovalta näytän, ja sitten meinasi tulla vähän paha mieli kun silleen menin huijaaman.Vaikka enhän mä huijannut, onhan mulla mahaa, tosin vaivoja ei ole edelleenkään.

Tällaisia esimerkkejä on olemassa kymmeniä, varsinkin töissä tuli pelattua tuota tiineyskorttia aika usein ja huomaamatta. Mikä sitten vitutti, koska periaatteessa vastustan lusmuilijoita ja raskaus ei ole sairaus jne muita latteuksia.

Tilit on kuitenkin tasan universumin kanssa, sillä kotona ei ole mitään saumaa pelata millään tiineyskortilla. Tänä aamuna oli keittiön ovessa vastassa kauppalappu joka alkoi 3 maitoa (siis Keittiömestari dokailee niitä puolentoista litran tölkkejä), 2 litraa jugua, pari kiloa perunaa.. Ilmeisesti tarkoituksena on, että mä käyn kaupassa kun olen jouten.
Niin ja Keittiömestari ei antanut oman viikonloppunsa häiriintyä sillä että vaihdoin tuolla pikkumakkarissa järjestystä ja raahasin 2 kirjahyllyä, lipaston ja kirjoituspöydän seinältä toiselle, ja parhaimmat kahdesti.  Nyt on ehkä vähän selkä jumissa, mutta sillä ei ole kyllä mitään tekemistä raskauden kanssa.

Niin ja multa puuttuu joku äitigeeni. En saa kasattua meidän vaunuja. Ostettiin ne marraskuun alussa, ja eiliseen asti ne asui pahvilaatikossa. Nyt ajattelin se sitten kaivaa esiin ja varmistaa että osaan niitä käyttää (ei muuten ollut huono idea). Kokoaminen, eli renkaidenkiinnitys meni helposti. Nyt vaunut on täydessä hyökkaysvalmiudessa eteisessä, mutta vaikka kuinka tankkaan ohjeita, en saa niitä kasaan. Eikä saanut Keittiömestarikaan, vaan väitti että olen väkisin saanut rungon jotenkin jengoille. Mitä en siis ollut tehnyt, vaan nykäissyt aisasta renkaiden kiinnityksen jälkeen ja ta-daa, vaunut oli valmiina. Eli todistetusti ne menee kasaan! Nyt sitten tarttis keksiä miten nuo saa kasattua. Taidan joutua lähtemään alan liikkeeseen ja kysymään jos joku voisi näyttää siellä kaupassa miten nuo menee kasaan. Ja taas nolottaa jo etukäteen, mutta ehkä tämäkin on vaan kosto siitä että olen voinut niin hyvin ja antanut joidenkin ymmärtää etten voi...