Työntekoon. Siivoamiseen. Lenkkeilyyn. Laihduttamiseen. Annetaan vaihdossa tarpeettomana tylsistyminen, väsymys ja ketutus.
Ja voi pojat mitkä vierotusoireet! Huomaan että vaaka huutaa mun nimeä tuolta vaatehuoneen perältä. Tänään meinasin jo punnita itseni töissä, ja -muka-hyvällä syyllä; työpaikan vaaka oli ottanut vähän kipeetä ja jonkun tarvitsi kokeilla toimiko se vielä. Jouduin pureskelemaan tosissani kynsiäni ja välttelemään kiusausta.
Kuinka säälittävä mä oikein olen? Ilmeisesti todella säälittävä.
Olin salilla viimeksi viime torstaina. Hyi minua. Ja seuraavan kerran meen vasta ylihuomenna. Tässä on mukamas ollut kaikennäköistä. No viikonloppuna lähinnä nyhjäämistä keittiömestarin kanssa :) Mutta olin kuitenkin eilen lenkillä. Ja juoksin. Enkä meinannut kuolla. Se on jo paljon se.
Tää kaikki vie mut takaisin alkuun.
4 viikkoa sitten
Sulla oli kyllä ihan pätevä syy sit viikonloppuna vain nyhjätä :) motivaatiota anttilasta 3,99 kilo? Ei taida onnistua, mutta ajatus sinällään on kyllä ihan mukava. Mut se motivaatio ei tosiaankaan aina jotenkin pysy mukana.
VastaaPoistaEikä toi vaakahomma minusta säälittävää, sillä jos se olis säälittävää, mä olisin kyllä aivan kaikista säälittävin. Menneistä jäänteenä mullakin on toi puntarointi, vaikka asenne on tehnyt täyskäännöksen. Käyn vaa'alla noin viisi-kymmenen kertaa päivässä. Onneksi se nykyisin on vain rutiini, eikä se pahemmin vaikuta mielialaan. Siis jos lukema ei nouse yli 90 kg:n :D
Mutta mä pidän sulle silti peukkuja ton vaa'an suhteen. Se on terveellistä päästä sen otteesta eroon. Ne on sitkeitä ja ovelia pirulaisia noi puntarit, joten ei se ole mikään huono merkki, vaikka vaikeeta välillä onkin.
Lämmin kiitos kannustuksesta, ja kuupperipaniikin tasoittelusta. lupaan yrittää kunnolla uutta juoksua ja selvitä käsittämättömästä ramppikuumeestani.
Ja kättentaputukset sinulle juoksemisten edistymisestä.
Kiitos taputuksista, jos toissapäivänä maistoi juoksu niin tänään maistui karkit.
VastaaPoistaJoten nyt ei todellakaan tee mieli vaa'alle!