Erilainen nuori

Jep, mä olen voittaja. Eiliset pikkujoulut meni putkeen lakkonäkökulmasta, vaikka päätinkin nautiskella muutaman drinksun. Ihana emäntä oli huomioinut myös meidät ruokarajoitteiset (12 vieraasta 4 oli jonkin sortin dieetillä muutenkuin allergioista johtuvilla) ja tarjolla oli myös salaattia ja erilaisia kasviksia naposteltavaksi. Söinkin sitten varmaan 2 kiloa porkkanaa, kukkakaalia, kurkkua ja omenoita.
Vain kerran meinasi ajatuksisssa käsi vaeltaa sipsikulhoon kun keskittyneesti juoruilin kaverin kanssa ja se kulho oli siinä vieressä. Tajusin mitä olin tekemässä n 0,5cm ennen kuin sormi olisi osunut suolaisiin ihanuuksiin. Vetäisin tassuni niin nopeasti pois, että kaveri luuli mun polttaneeni käteni jossain :o)

Mutta sitten aiheeseen. Kuten otsikkokin kertoo, koen olevani erilainen nuori. Monessakin asiassa (nuori my ass, kohta 30v vanha luuska), mutta tällä kertaa erityisesti tässä jouluruoka-asiassa. Monessa blogissa tehdään jo sotasuunnitelmia joulukilojen varalle ja panikoidaan kuinka pyhät menee ruokapöydän ääressä.
Täällä se ei tule olemaan minkäänlainen ongelma. No joku konvehtirasia saattaa viekoiteilla mua, mutta varsinaiset ruoat, ne ei tuota ongelmaa. Voisi olla kuitenkin ehkä liian rajusti sanottu että inhoan juoluruokia. En vain piittaa niistä. Mystistä sinänsä, sillä äityliini joka ruoat kokkailee tekee aina mitä mainiointa purtavaa.
Allergisena skippaan kaikki kala-ruoat. Laatikoista menee lusikallinen perunaa, muita en edes halua maistaa. Kinkku vois olla jees lämpimänä, mutta meillä se tarjoillaa kylmänä muun perheen toiveesta. Kalkkunaa syön jos sitä on tarjolla (harvemmin on, meidän perhe on sikakansaa). Luumu ei kuulu suosikkeihin, joten jälkiruoka jää siihen pakolliseen lusikalliseen ja tyydyn kahviin. Ei siis meikäläistä aattoiltana housunkaulus purista. Ja kun samaa ruokaa tarjoillaan koko pyhä, saattaa meikäläisen kalorit jäädä kerrankin vajaaksi :D
Ja muutenkin menee mun joulu aika terveellisesti. Lupauduin päivystymään että lisääntyneet työtoverit saavat nauttia lastensa kanssa joulupukin odotuksesta (tuplaliksa ei lainkaa toiminut motivaattorina). Toki punttis taitaa olla sulki pyhänä, mutta lenkkipolkua ajattelin kuluttaa senkin edestä. Eli joulu taitaa olla mulle vaan arkea tänä vuonna. Näin ollen saapuvat pyhät ei aiheuta täällä minkäänlaista ahdistusta, ei painonpudotuksen tiimoilta, eikä oikeastaan muutenkaan. Mä olen Zen. Mutta symppaan toki ahdistuneita! Voimaa tädit (ja sedät kans)!

ps1: Maanantaina alkaa juoksuohjelma :0D