Älä sä mulle ala!

Kahdella eri versiolla:

A) olen yhtä hyväntuulinen kuin käpynsä jäädyttänyt orava. Menossa on tiineyden toinen kolmannes. Seesteinen keskiraskaus mai äääs!! Ketuttaa koko ajan, töissä ja vapaalla. Tilanne on tietysti siitä mukava, että kaikki saavat osansa. Kysykää vaikka pomolta. Tai Keittiömestarilta. Paino nousee niin, että kerrankin olen saavuttanut tilanteen etten halua mennä vaa'alle. Näihin päiviin asti piti odottaa tätäkin ihmettä. Höh. Enkä mä mitään somaa kantavan naaraan keskivartalopyöreyttä ole saavuttanut, vaan ihan silleen klassisesti lihonnut. Jokapaikasta: selkäfileet on tehneet paluun ja reidet levenee siinä tahdissa etten ehdi uusia lainapeitteitä ostaa. Toisaalta kätevää kun en tahdo töissä hehkutella olosuhdemuutoksilla vielä, ja kenellekään tule mikään muu kuin lihominen mieleen kun kaksoisleuka kasvaa nopeammin kuin maha. Näppärää. En muuten tiedä miksi pihtaan tietoa töissä vieläkin, ehkä odotan että voin toivotella hyvät joulut ja juhannukset samaan hengenvetoon. Sekin kiukuttaa tietysti töissä kun tarjolla on kaikenmaailman vuohenjuustosalaatteja joista sitten kuuliaisesti pidättäydyn. Vaikka ei sen puoleeen en jaksa olla kauhean tarkka noiden ruokarajoitusten kanssa, vaikka varmaan pitäisi olla. Söin eilenkin jotain tuorejuustoon tehtyä levitettä (ei siis kypsennetyä). Niin ja Keittiömestarilta salaa söin jääkaapista nakkeja kylmänä (se pitää jöötä noista ruokarajoitteista). Sitten mä ihmettelen miksi reidet levenee ja leuka kasvaa? Heh.

B) Eilen oli töissä hyvinvointipäivä, ja oltiin opettelemassa esim itsepuolustusta. Että tulee päälle vaan, enköhän mä saa innokkaimmat päällekarkaajat taklattua. Pahimmat heitot jätin väliin, mutta kaikki käsilukot ja kuristusote-harjoitukset tein intopinkeänä. Treenattiin itsepuolustusta toista tuntia, sitten oli sangen sadistisen kuntopiirin vuoro. Hymy hyytyi aika monta kertaa kun melkein kahden kuukauden tauon jälkeen jumppaili ihan kunnolla. Tehtiin esimerkiksi mun kestoinhokki syviä askelkyykkyjä, ja nyt huutaa hutlari armoa joka kerta kun yrittää nousta penkistä. No kipu on vissiin ystävä. Toisaalta tää jumalainen lihassärky on merkki siitä että treeni taisi mennä perille.