perjantai 16. syyskuuta 2011

Katumatyötä

Höh. Tänään jo kummasti palautui mieleeni miksi olin suunnittellut salaavani IsonPierun olemassaolon mahdollisimman pitkään.
En ollut päässyt vielä edes toimistoon sisään kun se alkoi:
- potkiiko vauva jo?
- onko sulla pahoinvointia?
- ootteko ottaneet vakuutuksen?
- tiedättekö onko se tyttö vai poika?
=> kumman haluaisitte?
- aiotteko muuttaa?
- aiotteko vaihtaa autoa?
- siis mullahan oli ummetusta/ripulia/pukamia/nälkä/jano/ketutus/itku/onni/kuuma/kylmä/kalju/tuska/mitä tahansa koko raskauden ajan ja/tai ei koko raskauden aikaina
=> onko sulla jo ollut ummetusta/ripulia/pukamia/nälkä/jano/ketutus/itku/onni/kuuma/kylmä/kalju/tuska/mitä tahansa?

Lista on muodustunut näemmä jo loputtomaksi. Tässä porukassa on lisäkseni naisia 14, joista äiteinä toimivia on 13. Joten ei riitä että yksi kysyy ja kommentoi, toiset vetävät sitten kaikuna perässä.
Kaunista ja hyväähän varmasti tarkoitetaan ja muuta liibalaabaa, mutta en vaan jaksa olla erittelemässä suolentoimintaani koko firmalle. Ja ilmeisesti mulla ei ole oikeutta olla kuuntelematta kokemuksia ja olla vastaamatta kysymyksiin.
Ja jotenkin olen antanut ymmärtämään, että tämä on vasta alkua, H-hetken lähestyessä nämä jutut saa vain lumivyöryefektin aikaiseksi. Menen pelon ja ketutuksen välimaastossa ajatellessani tulevaa, kun nyt ei olla ihan vielä edes puolivälissä.

Ovathan nuo oikeassa, olen laittanut vetämään tarjouspyyntöjä vauvavakuutuksesta ja sellainen on suunnitteilla ottaa. Samoin olen tehnyt surutyötä se asian edessä että joutunen käytönnön syistä vaihtamaan nykyisen rapean ranskalaisen ajokkini vähän isompaan malliin. Suunnittelin korvaavani surun sitten isommalla mallilla jossa olisi kaikki herkut. Tarjouksia on tehty puolin ja toisin, kaupat on oikeastaan enää toimitusajasta kiinni. Jos ja kun luovun nykyisestä menopelistä, haluan uuden käyttööni hetikohtapian. Yhtä autoa olin jo fiilistellyt, mutta siinä oli toimitusaika vähintään kolme kuukautta. Ei onnistu, sehän on kuin löysässä hirressä roikkumista. Ja jos kerran saan jotain uutta, tietysti tahdon sen heti. Enkä jouluna.
(ai miten niin materialisti ja kaikkimullehetinyt-sukupolvea?)

4 kommenttia:

  1. Mun ekan tiineyden aikana oudoin hetki oli ehkä se, kun kollega sanoi yhtäkkiä ohimennen
    töissä (oli vielä vähän asiakaspalvelutilanne mulla kesken) että "ai niin, muista harjata nännejä."

    -veela

    VastaaPoista
  2. Veela: Ai että mä repesin sisäisesti tolle nännien harjaamiselle :DDDD

    Kirsu: Pyydä jengii tekemään lista kaikista omista raskausvaivoistaan seinälle, ni voit sit tauolla käydä vetämässä yli kaikki ne, jotka ei koske sua. jokainen voi sit käydä sieltä kattoo, mitä vaivoja sulla on. Parannusehdotukset kirjallisena listan alapuolelle, ei suullisia kommentteja!

    VastaaPoista
  3. Veela, tuo sun esimerkki justiinsa tiivisti sen, mitä yritin tavoittaa, mutta jaaritteluksihan se meni :) mutta tyhmä kysymys, miksi nännejä pitää harjata?

    Toppis, tuossa voisi olla ideaa, sellainen to do/done-lista, ja sitten siihen perään tosiaan lisähuomautukset jos sellaisia on tarpeen esittää (tällä kokemuksella niitä ilmeisesti on todellakin tarpeen esittää joka käänteessä)!

    VastaaPoista
  4. Onks toi harjaaminen vähä niinku nännien kuorintaa? Että pysyy sileenä? :D

    VastaaPoista