Aikoja ja painoja

Ha-haa! Niin se juoksumatto alkaa nöyrtymään meikäläisenkin alla! Tai no toi taitaa kuulostaa siltä että se härveli hajosi mun alla lopullisesti.. Onneksi ei kuitenkaan. Vaan yksinkeraisesti tänään ei enää tarvinnut viivytellä niin, että joku toinen olisi ehtinyt matolle ja olisin saanut hyvän syyn poistua. Eli tein koko vartalojumppani, hiukan kevennetyillä kinttuosuuksilla maksimoidakseni jaksaminen leikkiä sammakkoa tehosekoittimessa.
Voi pojat. En rytkytellyt menemään kuin 45 minuuttia, mutta se oli henkilökohtainen ennätys. En suinkaan juossut koko matkaa, mutta yli puolet kuitenkin. Vauhti oli keskimäärin 6,5km/tunnissa, että ei tässä vielä rollaattorimummoja päästä juosten ohittelemaan. Mutta ens kesänä ohitetaan, lupaan sen!
Hitto kun tulisi jotenkin säädylliset kelit että pääsisi tuonne ulos kun on se kuitenkin aika puuduttavaa sitä seinää tuijotella (salillani siis juoksumatto on älykkäästi viritetty niin että saat tuijottaa edessäsi seinää).

Niinkun tiedetään, on meikäläisellä hyvin huono tapa pomppia puntarilla alvariinsa. Nyt olen kerännyt ylös kaikki aamupainolukemat tälle vuodelle. Laskeskelin tuossa huvikseni painon keskiarvoja viikkoa kohden. Tammikuun ensimmäinen viikko versus elettävä viikko, paino on tippunut tasan 2 kiloa. Sen sijaan jos otetaan vuoden suurin lukema ja pienin lukema, on pudotusta 3,9 kiloa. Eli käytännössä tuplat. Hurjaa vaihtelua sanon minä. Tuo viikko pudotus kertonee totuutta lähimmillään, joten sallin itselleni vaakajumoan edelleen ja jatkossakin voisin näin sunnuntai-illan iloksi laskeskella keskiarvot.

Varsinainen karkkipäivä-ideologiani on hiukan, öh, kömmähtänyt. Olen saattanut syödä viime viikolla kahtena päivänä piparia varsinaisen herkkupäivän lisäksi. Mutta karkkia ja en oikeasti ole syönyt vaikka sitä on töissä edelleen jatkuvasti tarjolla. Josta tulikin mieleen, että mistä tietää että on tammikuu? Yksi työkaveri nutraa, kaksi on "Jutta-dieetillä"...

Maailmassa muuten piilee edelleen kohtuus, Keittiömestarin banaanidieetti alkaa näyttämään todellisen luonteensa ja painon putoaminen on seisahtunut. Anteeksi nyt vaan, mutta vahingonilollani ei ole rajoja! Noh, pitää esittää kunnollista tyttöystävää ja tukea tämän toooodella yllättävän tuloksen edessä.

Kuinkahan moni kuvitteli otsikon perusteella että postauksessani järjestysnumerolla 189 olisin paljastanut todellisen painoni?  Kiusa se on pienikin kiusa...