Tu-Tu

Olen palannut arkeen ja samalla melko normaaliin treenimotivaatioon saavutettu! Jes! Johan tätä onkin odotettu :) Tosin tänään skippasin salin vaikka olisi ollut normi-treenipäivä. Mutta ihan vaan sen takia että tämän viikon jokaiselle muulle päivälle on varattu vähintään yksi urheilukerta.


Otsikkoon viitaten, en ole aloittanut balettia. Tai tapauksessani aloittanut balettia uudelleen. Koska olenhan 8-vuotiaana käynyt Raatikon balettitunneilla, hmm, jotain yhdeksän kuukautta? Ei sitten ollut ihan mun juttu. Kuten ei ollut myöskään jalkapallo, telinevoimistelu tai tennis. Tai no tennistä pelasin monta vuotta, mutta sitten murrosiän myrskyissä sekin jäi.
Eeniveiis, otsikko on taas taattua Kirsun puujalkahuumoria ja sanaväännelmiä ja tarkoittaa tuntematonta turvotusta. Hittolainen, pari viikkoa vetää minimiliikunnalla, ja heti kun yrittää tsempata niin iskee possu. Tai siis turvotus ja painonnousu. Huoh. Ei vaan jaksa. Vaikka olen mukamas katsonut vähän mitä syön. Kuten esimerkiksi maanantaina ja tiistaina lounaaksi kanaa ja kasviksia (iltapalaksi tosin meni maitosuklaata). Tänäänkin söin raikasta salaattia, kanaa, perunaa ja okei, hiukan vaaleaa leipää (kävin siis Mäkisen Perheravintolassa vetämässä burgerin höysteineen, mutta muistin sentään ottaa light-limpparia..).
Eli oikeastaan tuntematon turvotukseni ei ehkä olekaan niin tuntematonta?
No oppi ja ikä kaikki, omasta mielestäni pääasia on että kuntoilu tuntuu taas mielekkäältä!