Tää on kuntopiiri!

Not. Tälle viikolle osunut vain kaksi salikertaa. Huomenna tulee ehkä kolmas, mutta en olisi siitä yhtään niin varma. Huomen aamulla kuitenkin lenkille, jos saisi vaikka niitä juoksuaskelia keräiltyä. Kuten jo edellisessä postissa valittelin, nyt on vaan se sali-pössis hukassa enkä millään saa itseäni väkisin liikenteeseen. Toisaalta paino näyttää keikkuvan about samoissa vaikka liikuntaa on ollut huomattavasti vähemmän tällä viikolla kuin normiviikolla olisi. Ja mystiset kuunliikkeet on aiheuttaneet myös sen, että olen syönyt kuin ei-enää-edes-niin-pieni porsas. Kaikkea ja paljon. On lähtenyt lapasesta, mopo karannut käsistä, lepakot lentäneet tapulista ja muumit karanneet laaksosta.

Olisi äärettömän mukavaa ja kätevää kun olisi edes joku/jotain mistä syyttää tätä kaikkea, kun se peilistä takaisin katseleva pallonaama ei tahdo ottaa syitä niskoilleen. Hiton lusmu.
Keittiömestarinkin kanssa menee mukavasti, ja se on ollut jossain työjutuissa itse niin kiinni ettei ole ollut edes vaatimassa mun liikunta-ajasta osinkoja. Ärsyttää kun en voi edes sitä syyttää. On tää ihmisen elämä vaikeeta.

Mutta jotain positiivista; pomo kertoi perjantaina että olis vielä 2 vuosilomapäivää tuhlattavana. Kuvittelin että olisin ne jo aikaa sitten käyttänyt, mutta näin siis ei ole. Joten päätin sitten viettää vappua pitkällä kaavalla ja olla lomalla silloin. Kummasti piristi ja jaksaa taas pähkäillä töissä kun kohta on miniloma tiedossa.

Olin taas laiska keksimään mitään otsikkoa, joten se on lainattu tällä kertaa täältä. Jotenkin tämä sangen osuva biisi on päässyt menemään ohi mun korvieni, nyt pääsi kyllä soittolistalle. Vaikka onko tuo nyt niin ihme etten ole kuullut kun aina kuuntelen Rockia.