sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Lämmin!

Aurinkoa! Linnunlalua! Leskenlehtiä ja niitä sinisiä pieniä kukkasia joiden nimeä en tiedä! Taitaa se kesä tulla tänäkin vuonna. Ja missä mä vietän tällaista leppoisaa ja aurinkoista sunnuntaita? No töissä tietenkin. Viimeksi olin pyhänä töissä jouluna, ettei voi väittää näiden pyhätöiden pahemmin rasittavan. Ja mukavaahan tämä oikeastaan on, varsinkin kun nää tappotunnit (= pari tuntia ennen kotiinpääsyä) voi käyttää sujuvasti blogaillen. Ja sitä paitsi, enää huominen ja sitten loppuviikko vapaata.

Eilen kävin töiden jälkeen salilla. Nyt vihdoin tuntui hyvältä. Johan sen fiiliksen perään olen täälläkin huudellut jo pidempään. Ja kun salilla meni sutjakkaasti tuntui elämä sen jälkeen voittavan noin muutenkin. Hyvä treeni, parempi mieli. Pohje vaan kramppaili, täytyy sitä tänään vielä vähän verytellä, jos kävisi vaikka vähän köpöttelemässä tuossa lähiympäristössä kun viime päivien sateiden johdosta allergiaoireetkin on melkein jo hetkellisesti hallinnassa.

Eilen MLAV kertoi että olen styylannut kuukauden. Oli tällainen merkittävä merkkipäivä päässyt menemään ohi niin meikäläiseltä kuin siltä toiseltakin osapuolelta. Vaikka itse en ehkä olisi tätä vielä seurusteluksi luokitellut, ja MLAVkin oli tuon laskenut meidän ekoista treffeistä. Tarina ei kerro miten se voi muistaa koska meidän ekat treffit oli. Itsekään en muistanut, mutta kun se eilen soitti ja tästä asiasta meuhkasi, tarkistin kalenterista ja niihän se asia on, 24.3. seisoi kalenterissa treffimerkintä.
Vaikka nyt aloin miettimään tätä seurusteluasiaa. Jotenkaan se ei sanana kuulu mun sanavarastoon. Ja parisuhde on taas jotain sellaista mun mittakaavassa että siinä olevat tietää esimerkiksi toisensa ystäviä nimeltä enemmän kuin yhden kappaleen. Tosin allekirjoittaneella ei ole kavereita (ja syyn tähän löydät Vinonkurisen puheen kommenttilootasta) joten mun kohdalla tarvii miettiä jotain muita kriteerejä.
Mutta kai tämä on jotenkin vakavaa, mun hammasharja on muuttanut jo sen luo :)

2 kommenttia:

  1. Haa, vihdoinkin pystyn kommentoimaan jotain. Pitkään aikaan en ole pystynyt. Mitähän mun piti sanoa. Ai niin. Mun kaverilla on mies, josta se väitti, että ne EI seurustele, yli seitsemän vuotta. Sit ne meni naimisiin. Ja teki lapsia. Styylaamisen määritteleminen on joskus vaikeaa.

    VastaaPoista
  2. Onnittelut kommentoinnista Veela!
    Kai mun on myönnettävä että me seurustellaan. Mutta älä kerro kenellekkään! :)

    VastaaPoista