16 tuntia

Joku voisi sanoa että kaksi konaista työpäivää erottaa mut kesälomasta, mutta toi 16 tuntia kuulostaa paljon vähemmältä. Elämäni pisin palkallinen kesäloma tiedossa, ruhtinaalliset neljä viikkoa. Wu-huu!
Mitään varsinaisia suunnitelmia ei ole lyöty lukkoon, ajatuksia on vasta heitetty ilmaan. Keittiömestarihan on siis koko lomani ajan töissä, joten saan sumplia lomani miten lystään. Suunnitelmissa on ainakin mökkeilyä vanhempien nurkissa, rekteä Seinäjoelle tapaamaan kaveria, ehkä yhdistettynä Tampereen pyrähdykseen. Myös Tallinnassa vierailua on alustavasti suunniteltu. Aloitan perjantain kuitenkin grilli-bileillä kaverin luona, ja siellä taitaakin heilahtaa koko viikonloppu. Ruokailu tulee lähtemään lapasesta. Jos ilmat jatkaa kiusaamistani, liikuntaa tulee suoritettua viikonloppuna ei lainkaan.

Olen skipannut tältä viikolta salillakäynnit kokonaan. En ole myöskään käynyt lenkillä. Mieli teksisi sen sijaan käydä puntarissa, mutten taida viitsiä. Todennäköisesti kuitenkin pahoitan mieleni. Katsellaan sitten loman jälkeen, kun on viileämpää ja saan rutiinit rullaamaan entiseen malliin.
Ei ole edes huono omatunto. Töissä olen nimittäin huomaanut mystisen asian, en hikoile niin paljon kuin ennen. Tai siis kuka nyt ei tässä säässä hikoilisi, mutta olen suorittanut tutkimusta yhden hengen otoksella ja tullut siihen tulokseen että hikoiluni on melko normaalia. Vissiin aiemmin se läskin siirtely on vaatinut energiaa ja laittanut puuskuttamaan. Jotain positiivista siis!

Kuten tähänkin asti, tulen varmasti loman ajan blogailemaan sangen epäsäännöllisesti. Mikäli istun koneen lähellä ja tulee asiaa, saatan sen tänne kirjoittaa. Saatan myös kirjoittaa vaikkei niin asiaa olisikaan. Tai olla kirjoittamatta. Nyt siivoamaan että loman voi aloittaa puhtaassa kodissa!