Olin vielä toisenkin viikon hyvin tautinen. Itse asiassa vasta nyt viikonloppuna tapahtui jotain tervehtymistä, tosin kurkku on edelleen aamuisin kipeä ja yskiessä sattuu korvaan. Että ihan terve ja silleen. Keittiömestari on tässä samassa taudissa, ja sairastaa kuin mies. Jos en paremmin tietäisi, voisin kuvitella että sängyn pohjalla synnytetään, sen verran antaumuksella sieltä kuuluu huokailua ja huohotusta. Tuleva Veronmaksajakin nuhailee edelleen, mutta lämpöä ei onneksi ole ollut. Rykäisi sitten nuhansa kunniaksi myös kolmannen ylähampaan ikenen läpi. Neljäs näkyy viiruna ikenen sisällä, katsotaan vaihtuuko vuosi tyttösellä viisi vai kuusi hampaisena?
Onneksi paranin vihdoin, sillä tänään koittaa rai rai! Lähden risteilemään kaverin kanssa. Naureskelin että aiemmin noissa 22 tunnin risteilyissä se paluupäivä on ollut puuduttava, kun ei ole tekemistä. Nyt odotan sitä ehkä enemmän kuin tätä iltaa? Saa nukkua, herätä rauhassa, möllöttää. Tuliskohan jopa hetkeksi ihan tylsää, kun ei ole tuota ohjelmanjärjestävää paikalla.
Kun laivalta on kotiuduttu, vedän päivän henkeä ja suunnistan vielä muutamaksi päiväksi kotimaan turneelle. Meinaa kiire pukata puuhastella kaikki se mitä olin tässä kotivuoden aikana suunnitellut tehtäväksi. Paluu töihin koittaa kolmen viikon päästä.
Radiohiljaisuus jatkunee siis vielä tovin. Mä lähden tonttuilemaan.
Tää kaikki vie mut takaisin alkuun.
4 viikkoa sitten
Hauskaa risteilyä ja rentouttavaa dagen efteriä! :)
VastaaPoistaTunnustan...
VastaaPoista