tiistai 12. huhtikuuta 2011

Tu & Kä jatkukoon

Kärsimystä ja tuskaa, tursimusta ja käskaa. Sävytettynä ehdalla vitutuksella!

Tänään oli koulutuspäivä, allekirjoittanut toimi sinä koulivana osapuolena. Rankkoja juttuja tuollaiset kahdeksan tunnin yksinpuhelut. Siispä kävin vetelemässä välissä huoltiksella kunnon ranskalaiset + hampurilainen combon ihan silkkaan turhautumiseen. Tulin töistä, olinkin jo nälkäkuoleman partaalla joten vetelin kolme leipää juustolla ja metukalla ja siihen päälle vielä pussillisen suklaata. Sitten olikin jo huono olo.
No onneksi kävin aamulla vesijuoksemassa, muuten olisin saattanut inhotakin itseäni. Nyt vaan vituttaa.

Olenkohan muuten täällä meuhkannut että tykkään cd-levyistä formaattina? Kun kuuntelen levyä, tykkään hypistellä levyn vihkosta ja pyöritellä kuoria muutenkin. Ja hivelllä levyhyllyä, tai no sen sisältöä. Saatan järjestellä levyni väreittäin, aakkosjärjestyksessä, suosikkijärjestyksessä tai jossain muussa vain mun todellisuudessa järjelliseltä näyttävässä järjestyksessä.
En jaksa pyöriä kaupoissa, joten suosin nettitilausta. Nyt erään nettifirman tilaus on jo kolme viikkoa myöhässä ilman mitään syytä. Sekin vituttaa.

Projektimies soitti, pyysi kylään kun haluan varmasti tutustua häneen jälkikasvuunsa. No ei muuten pahemmin mun maailmaa liikuta tuollainen lähinnä bisnestutun puolivuotias kakara. Varmaan pitäisi olla tosi muikeena kun pääsen penskaa ihmettelemään, mutta eipä sitä taida olla tarvis edes kehua, ylpeät vanhemmat on justiinsa sitä sorttia että muksu osaa niiden mielestä jo varmaan enemmän asioita kuin minä. Ja ne sitä paitsi asuu Länsi-Helsingissä. P*rkele sieltä on aika vaikea saada parkkipaikkaa muutenkin. Eli ensin mun pitää etsiä se niiden kotiluola, ja sen jälkeen vielä parkkipaikka, ihan vaan että pääsen kahville ihmettelemään vierasta pentua. Sanoinko jo että vituttaa?

3 kommenttia:

  1. Mikä ihme siinä on että tyypit olettavat että kaikkia kiinnostaa tutustua juuri heidän muksuunsa. Minä tutustun vain kivoihin pentuihin. Montaa ei ole vielä näkynyt :)

    VastaaPoista
  2. Hei kuules tytöt, jos mein Villikissan tapaisitte, niin kateellisia olisitte.. tai sit siirtäsitte omien hankkimista vielä muutamalla vuodella...

    VastaaPoista
  3. sanumaria, sanos muuta. Ihan kuin ihmislapsi olisi jotenkin kiinnostava muille kuin välittömille verisukulaisille? Kissan- ja koiran- ja varmaan kaikkien muidenkin elikoiden vauvat on sentään suloisia ja pehmoisia. Ihmisettaimet on nihkeitä ja äänekkäitä!

    Jaunde, taitaa tällä kropalla omat kersat pois muutenkin kuvioista.

    VastaaPoista