Satais nyt kunnolla!

Oonkohan lyönyt pääni liian kovaa johonkin? Odotan että alkaisi sataa. Ei ukkostaa, mutta kunnon sade ja mielellään myrkskytuulikin sopisi. Ihan vaan sen takia että pääsisin tuonne purtsille ryntäilemään. Yksin. Kävin sunnuntainakin nimittäin juoksemassa kun aamulla oli niin kurja/loistava ilma. Tuntui muuten jaloissa huomattavasti raskaammalta. Eilen kävin salilla ja hiukan himmailin koipien kanssa, tänään aamulla vesijuoksemassa ja nyt tsiigailen pilviä siihen malliin että kohta voisi poistua tärisyttämään tannerta.
Mystistä tämä into, johtunee siitä että olen antanut itselleni luvan veivata tuota lyhempää lenkkiä, kuin että vetäisin pidemmälle/pitempään. Sen verran löytyy vissiin tuota keskittymishäiriötä että tuollainen alle viiden kilsan pyristely on maksimi pitämään mielenkiinnon yllä.

Aloitin myös uuden dieetin tässä viikonloppuna. Siihen kuuluu kahmalokaupalla jäätelöä, tolkuttomasti vaaleaa leipää, sokerilimpparia litroittain ja mässäilyfiesta buffetissa (kahdesti neljän päivän sisään). Tällä dieetillä on ihan uskomattomat vaikutukset, jotka on jo huomattavissa: housut ja pinna kiristää, en tiedä kumpaa enempi.
No sattuuhan näitä, pitää syödä että jaksaa! Jos totta puhutaan, en ole edes missään depiksessä aiheesta. Hauska sinänsä, kun aloitin tästä kirjoituksen, tuli sellainen tunne että kun enemmän ja vähemmän laihdutan semijulkisesti tässä blogissa, pitäisi olla ihan ranteet auki sen takia että en ole noudattanut minkään asteista terveyttä ruokavaliossa. Jostain syystä olen vain ärtynyt turvotuksesta (joka taas johtuu siitä että olen syönyt tavan jäätelöä ja kärsin maitovammaisuudesta, ei niinkään kolossaalisesta lihoamisesta puolen viikon sisällä) kuin siitä että olen syönyt huonosti.

Jahas, ulkona näyttää tihuttavan. Lenkkarit jalkaan ja tömistelemään!