Metallia ja mutaa

Onneksi tälla kertaa otsikko ei ollut johdettu ruokailusta. Mutta hipsin aamupäivällä salille kun tihkutti vettä, ja olin viettänyt kaksi lepopäivää. Ei ollut edes itselleni yllätys että sain treenailla yksinäni. Suurempi yllätys oli, etten osannut salin radiota käyttää, se vain haki koko ajan asemia eikä pysähtynyt vaikka kuului ihan hyvin enkä löytänyt mistään nappulaa millä sen olisin pysäyttänyt. Johto siis seinästä ja puhelimesta mökää tilalle, mikäs siinä kun kukaan ei ollut musiikista valittamassa.
Treeni meni ilmeisimmin perille sillä käsivarret kipuilee jo.
Nyt tässä mietinkin näitä ensimmäisen maailman ongelmia, pitäiskö huomenna mennä uudestaan, vai vasta tiistaina? Viikon muut treenit on kuitenkin buukattu keskiviikolle, torstaille ja perjantaille.

Se mutaisempi homma löytyikin sitten omalta pihalta kun TuVen kanssa iltapäivällä ulkoiltiin. Meidän pihalla on siis edelleen lunta, niitä kasoja sitten hajotettiin ympäri pihaa että juhannukseen mennessä sulaisivat pois. Yritin saada tyttöä innostumaan myös potkupyöräilystä, ja tänään tuo suostui jo ehkä noin kaksi metriä etenemään niin että istui pyörän kyydissä ja käveli eteenpäin. Edellinen yrityshän oli jokunen viikko sitten, silloin TuVe suostui tasan kerran pyörän selässä istahtamaan ja ilmoitti sitten homman olevan siinä.

Se mutaine  osuus koskikin sitten koko pihaa. Meidän piha on sellaista perinteistä soraa, ja sitten Keittiksen rakkaudella uudelleen istuttamaa ruohoa. Monista paikoin se ruoho-osuus on edelleen lumella, mutta sorapiha on lumeton. Mutta ihan litimärkä. Kiitos vaan taivaalta tulevan tavaran ja sulavan lumen. Mutta se on ihan löllöä, ei ollut muistaakseni vuosi sitten. Nyt ei voisi ballerinoja käyttää, hörppäisisivät mutavelliä sisään (no ei ole oikein kyllä baltsu-kelejäkään). Ärsyttää kun sisäänkin kantautuu sitä tavaraa ja hiekkaa on sitten joka paikka täynnä.
Tänään patsastelin sitten pihalla kun parempikin tilallinen ja mietin että mihin saisi lapionnokalla vedettyä uraa niin että saisin ojitettua pihan. Mutta sen verta on jossain kohdin tätäkin plantaasia tasoitettu, että vetäessäni koeuria seisoi vesi vaan niissä joka suuntaan eikä liikkunut mihinkään. Ja tässä kohdin tarkennan että ei siis asuta missään lahdennnotkossa, vaan itse asiassa mäellä..

Meneehän se huomisen ylimääräinen vapaakin siinä kun mietin ensin että meniskö salille vai hakisko pihalle vatupassin vinkkiä ojan suunnasta antamaan.