JuuEiVaarinhousut

En halua herätä.
En halua potalle. Haluan potalle.
En halua noita sukkia. Haluan pupusukat. Haluan laittaa pupusukat itse. En jaksa laittaa pupusukkia itse. Ei saa auttaa!
En halua tuota paitaa. Haluan pukea itse paidan. Tämä on tyhmä.
Haluan rasvata itse naaman. Tuli liikaa rasvaa käteen ja maailma romahtaa.
En halua pipoa, haluan hatun. Eikun lippiksen. Ei ainakaan saa auttaa. Auta kun jäin huppupipoon jumiin.
Väärät hanskat! Haluan itse. Ei saa auttaa. Auta äiti.
Haluan toisen haalarin. En halua toista haalaria. En ainakaan halua että autetaan. Auta äiti. Älä auta.
Haluan ottaa hauvan mukaan ahoitoon. En jaksa kävellä.  Ei saa kantaa.
Ja niin edelleen.

Onneksi on nykyään liukuva työaika. Vaikka ei sen puoleen, puolet aamuista menee niin että saan potattaa, pukea ja kantaa hoitoon vastaanpanemattoman räsynuken.

Sain muuten joululahjaksi aktiivisuusrannekkeen. Pelottavan vähän tulee työpäivinä käveltyä. Tällä viikolla kun kuitenkin on taas alkanut vähän parempi elämä, olen päässyt ylittämään ranteeni asettaman tavoitteen. Noh, paitsi tänään. Mutta tänään onkin ollut viikon eka ja ehkä vika lepopäivä. Voi olla että huomenna jää varsinaiset askeleet vähiin, mutta Keittis huolsi meidän kuntopyörän ja siirsi sen toisen telkkarin eteen joten ajattelin polkaista lauantain kunniaksi.