Hmm

Argh. TuVelle on ilmestynyt ärhäkkää ihottumaa kumpaankin ranteeseen. Nyt käynnissä taas maailmanlopun vatulointi syistä. Onko vain iho kuiva vai ärsyynytynyt jostain saippuasta tahi tökkiikö dieetti? Viimeiseen vaihtoehtoon kiletäydyn uskomasta. Vaihdoin kyllä meidän vessan saippuan, sovitaanko että se on vaan turhan ärhäkkää TuVelle?

Tapasin vanhan kaverin. Ihmetteli että asunko oikeasti niin maalla kuin annan ymmärtää. Kävi täällä ja nyt uskoi. Tai ei taida noissa Suomen kokoluokan metropoleissa olla kuitenkaan lehmien laidunta taajamassa? Meillä on siis ammutila tossa naapurissa, sen vierustaa kiertää se kylän ainut jalkakäytävä ja katuvalot. On kuulkaas aika messevät aromit ajoittain. No näin talvisaikaan ei tietysti niinkään, mutta muuten kyllä on välillä nenäkarvat kiharalla.

Huomasin olevan ikuisen dilemman äärellä. Ei ole mitään päälle pantavaa! Nyt kun siirryin pykälän korkeammalle, haluaisin itse tsempata itseäni pukeutumalla vähän smartimmin. Työ ei vieläkään vaadi mitään tiukkaa jakkupukulinjaa, mutta ammati-identiteettini huutaa pällensä jotain muuta kuin farkkuja ja t-paitaa.
Mutta en halua näihin kiloihin ostaa mitään! En suostu, en todellakaan. Koska kohtahan ne jäisivät pieneksi kuitenkin (buahahahaha). Joten käytössäni on noin kolme asukokonaisuutta, jotka ei todellakaan ole mitään laadukkaita materiaaleja. Nypyt ja kulahtaminen on siis hyvässä vauhdissa.
Nyt onkin tiukka paikka; antaa periksi ja ostaa muutama vaate vai tosissaan kiristää ja puristaa ettei tämän kokoisia vaatteita tarvitse ostaa! Mietin asiaa iltapalaleivän ääressä..