Hunningolla

Tarkastellaanpa allekirjoittaneen vointia nopeasti:
- Jumpattu enemmän kuin maattu sohvalla -check.
- Syöty heinää enempi kuin pullaa -check.
Tuloksista päätelleen voidaan todeta, että en ole hunningolla. Ainoa vaan että kun jumpauttaa neljänä iltana viikossa ja kahdesti lenkillä, ei työssäkäynnin jälkeen jää aikaa blogille. Kun puntissa roikkuva räkänokkakin on sitä mieltä että häntä pitää huomioida. Niin ja kai TuVenkin kanssa pitäisi jotain touhuta..

Nyt on hyvä pössis kannatellut jo kaksi viikkoa, toivottavasti jaksaisin tsempata se ensimmäisen aallonpohjankin yli minkä tiedän vaanivan tuolla jossain ensi viikolla. Toisaalta syyskuun puolivälissä alkaa sekä jumppa- että tanssitunnit, joten se pitänee vauhtia yllä. Tosin sitten on mietittävä aikataulut uudelleen, loppuu viikosta päivät. Mutta katsellaan.

Käytiin menneellä viikolla TuVen kanssa kontrolleissa allergian tiimoilta, ja saatiin lopetuslupa käytössä olevalle maitovastikkeelle kun nyt ollaan saatu kaikista ruoka-aineryhmistä jotain sopivaa ruokavalioon. Pikkuhiljaa vähennellään tuota maitoa, mutta se vaatii uudet rutiinit: tällä hetkellä aamuisin lykkään maitopullon TuVelle aamulla niin saan kammata naamani töitä varten rauhassa, myös nukkumaanmeno rutiiniin on kuulunut pullolinen maitoa sohvalla köllien.
Lääkäri myös varoitteli, että TuVe todennäköisesti "laihtuu" jonkin verran kun maidoke lopetetaan, sillä sehän on kyllästetty energialla niin, että se riittäisi vielä kaksivuotiaan ainoaksi ravinnonlähteeksi. Mutta aika ja muu ruoka korjaa tilannetta. Ja lähinnähän TuVekin on vaan turvoksissa, mutta täytyykin päiväkodissa varoittaa etteivät säihkähdä kun äiti ja tytär solakoituvat silmissä.. Näkisi vaan, varsinkaan äidin kohdalla noin tapahtuvan.