perjantai 20. elokuuta 2010

En sitten kuollutkaan

Ensimmäinen työviikko tuli ja meni, ja loma on haalea muisto vain! Työt alkoi haipakalla kun kesähessut on jo lopettaneet ja vielä muutama työkaveri lomailee. No, eipähän ehtinyt huokailla loman perään. Oikeastaan oli aika mukava palata töihin, meikäläistä on siunattu niin ihanilla työkavereilla että sopii kadehtia!
Sali-käyntejä on osunut tälle viikolle vain kaksi, johtuen siitä että alkuviikko meni orientoituessa työntekoon. Torstaina sen sijaan vesijuoksentelin 50 minuuttia ja kävin vielä illalla lönkyttelemässä tunnin pituisen lenkin. Oli muuten hassua illalla palella, sitä tunnetta ei hetkeen olekaan tuntenut!

Äsken tuli viestiä Tallinnasta; yksi niistä hyvistä työkavereistani on kihlautunut! Tuore kihlapari tapasi toisensa ensimmäisen kerran muutama viikko jälkeen meikän ja Keittiömestarin ekojen treffien. Toimin ikäänkuin välillisenä Amorina, sillä esimerkkiäni seuraten työkaverini uskaltautui treffeille pitkän sinkkuilun jälkeen. Ja nyt ne sitten meni kihloihin! Ovat taitaneet jo kesän asua käytännössä yhdessä, ja taitavat tietää mitä elämältään haluavat paremmin kuin minä (me). Toisaalta työkaverin kihlatun työajat on normaalit toisinkuin tämän yhden sankarin ja kihlapari taisi nähdä ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana useammin kuin mitä olen Keittiömestaria tähän mennessä tavannut! Että yritä tässä nyt sitten rakentaa toimivaa parisuhdetta... (huomaa pieni angstipatoutuma siitä että se yks on taas ylitöissä...)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti