sunnuntai 16. toukokuuta 2010

A niinkuin ihottuma

Ihana ilma ollut koko viikonlopun. Kukaan muu ei tätä varmaan huomannutkaan? Tästä syystä hengailin eilisen ulkona, siskon luona laittelemassa terassia kesäkuntoon ja sitten mestarin kanssa rannalla. Nyt kutisee käsivarsia ja pohkeita. Kuinka kukaan voi olla niin onneton että onnistuu kehittämään aurinkoihottumaa Suomessa? Yhdessä päivässä. No allekirjoittanut vissiinkin. Tämä samainen episodi on toistunut ehkä noin viisi kesää, joka talven jälkeen olen ollut varma että olen "parantunut" ja voisin nauttia auringosta. En siis ole edes grillannut itseäni, vaan normaalisti touhuillut ulkosalla. Ja suojakertoimia oli 20. Liian vähän. En ole kyllä ikinä päivettynyt kauniisti, on ollut lähinnä kaksi väriä; punainen ja valkoinen. Jostain syystä tosiaan viitisen vuotta sitten kehitin itselleni tuon allergia-henkisen reaktion ja siitä lähtien se on vaaninut joka kesä. No, ei pidä valittaa. Mukava se on läpöisellä istua varjossa ja lueskelle hyvää kirjaa ilman että tarvitsee siristellä.

Yhtäkkinen lämpöaalto on aiheuttanut pienen paniikkiaallon myös vaatehuoneessa. Kesävaatteet kun tuppaa yleensä olemaan istuvampaa mallia kuin talvivaatteet, ja perjantaina tuskissani kaivelin kaappiani todetakseni että juuri mikään viime kesän lempivaatteesta ei istu. Toooo-si sääli. Not. Ärsyttää vaan lähteä shoppailemaan. Tai ihanaahan se on saada uusia vaatteita, mutta sen verran pihi olen että harmittaa kun joutuu ostamaan uuden vaatekerran, taas. Laitumisen miinunpuolia. Joojoo, ei saa valittaa. Mutta mun blogi; mun marina.

Eilen meinasin eksyä vahingossa vaa'alle. Aamulla puoliunessa kuin refleksillä oli jo astumassa puntarin päälle, mutta sain kuin sainkin käännettyä askeleeni kohti jääkaappia! Hyvä minä. Mutta huomaan että takaraivossa kaivelee vähän väliä etten tiedän ajantatasaista painoa. .Mitä illäkin tiedolla teen? Näin lämpimällä saletisti turvottaa!
Pitäsi vissiin liittyä anonyymeihin puntari addikteihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti