perjantai 15. maaliskuuta 2013

Epäpahoja uutisia

Miten tässä näin kävi? Ollaan huomenna menossa katsomaan yhtä taloa jo toista kertaa. Nyt otetaan mukaan lankomieheke, joka tietää ammattinsa puolesta yhtä sun toista rakentamisesta ja remontoinnista. Tarkoitus olisi saada käypä arvio remontointikustannuksista kahvikupillisen hinnalla (saatan tarjota munkkipossunkin jos lupaa halvan rempan). Jos remppaaminen ei veisi meitä vararikkoon, tehtäisiin ehkä tarjous. Hui. Alkaa uusi velka olemaan jo aika lähellä?

Uusi torppa sijaitsee vaan vähän kauempana kun olin suunnitellut (työmatka noin kolme varttia suuntaansa, siinä ja siinä meikäläisen sietokyvylle) ja sellaisessa suunnassa ettei siellä ole mitään. Tai siis onhan siellä palveluita ja muita ihmisiä, oletettavasti?, mutta meillä ei ole sinne mitään olemassa olevia kontakteja, ja taajama on täysin tuntematonta aluetta kummallekin.
Äkkiäkö sitä uusia tuttavuuksia hankkii, ja tuo lapsi on kyllä kätevä väline siinä asiassa.
Otsikolla viittaankin siihen, että kohta saattaa tämänkin blogin postaustahti reipastua, se lienee hyvä uutinen. Ensin saattaa kyllä tulla todellinen aallonpohja, remontin ja muuton viedessä aikaa.
Mutta eipäs nyt vielä intoilla, ei olla tosiaan tehty edes tarjousta, ja voi olla ettei sitä tehdäkään jos remontointi tulisi maksamaan liikaa.

Tuo epäpaha taas tuli mieleen siitä, että olen tässä opiskellut useampaakin kuntotarkastusraporttia. Niissä on välillä niin vinkeitä sanoja ettei mitään tolkkua. Kahdessa eri tekijän raportissa on käytetty termiä epätiiveys, ja mä olen sitä mieltä että se ei ole oikea sana. Tai kai se jotkut kriteerit täyttää, mutta jos esimerkiksi putkistossa on epätiiveyttä, niin eikö se silloin yksinkertaisesti vaan vuoda?

Tänään toi mun siveellisyyden epätiiveyden ruumiillistuma lähti sitten köpöttämään taaperokärrynsä kanssa. Okei, se piti ojentaa asemiin ja suunta on kovaa ja korkealta suoraan, esteen tullessa täysi stop ja peffalleen. Niin ja hairahduin mammahuumaan ja ostin sille tänään välikausihaalarin, maksoin siitä kolme kymppiä, ajattelin että näin toistaiseksi velattomana voi törsätä vaikka en ole ihan varma tuon tarpeellisuudesta (mulla oli ainakin pienenä ihan vaan kuravaatteet?). Mutta en uskaltanut olla ostamattakaan kun melkein jokaisessa mammablogissa niistä kohkataan? Ja ostin meille kummallekin aurinkolasit. Vielä kun tulis se kevät eikä olisi vaan 21 astetta pakkasta.

7 kommenttia:

  1. Sanon heti suoraan, että Raksystems'n kuntokartoituksella voit pyyhkiä sekä oman että Tuven arsen. Siitä seuraa vain vaikeuksia eivätkä ota mitään vastuuta paskanpuhumisestaan. Eli jos NE sanovat, että OK, niin älä usko ! Nim. kokemusta on ja se kokemus maksoi meille ylimääräiset 70 000 euroa. Että silleen. Ja olen kuullut vastaavaa muualtakin, ihan ammattilaisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en kuule tuota eka kertaa, eikä todellakaan aiota kys. firmaa käyttää.

      Onneksi mun eno on homekoira, ei kun siis kosteustutkija vai mikä lie korjausrakentamisen tutkimisen ammattilainen, niin käytetään heidän firmaansa...

      Poista
  2. EPÄtiivis, EPÄkosteeton, EPÄlämmin, EPÄ-äänieristävä, EPÄhyvinrakennettu antaa varmaan kirjoittajansa mielestä tyylikkäämmän tavan esittää fakta: EPÄilemättäpaskaostos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ollut EPÄilmättä paskaostos :D

      Poista
  3. Noita työmatkoja kannattaa oikeasti miettiä tarkkaan. Omalla autolla 45 min - tunti aamuin illoin sisääntuloväylillä on välillä yhtä helvettiä. Kelit on mitä on, aina jossain on joku tietyö, kolareita ja ruuhkaa.
    Pitkää pinnaa se kysyy ainakin.

    Niin ja sitten se puolitoista/kaksi tuntia työpäivän päälle? Iso aika elämästä.

    No, vähän eri asia on tietty jos voit kulkea bussilla tms. Silloin voi ainakin tehdä matkan aikana jotain (nukkua?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kämppäkuvio kaatui, mutta aloin kelaamaan tota työmatkakuviota tarkemmin, lähinnä TuVen hoitopäivien pituuden suunnalta, ja ei hyvältä kuullostanut!

      Poista