Epäpahoja uutisia

Miten tässä näin kävi? Ollaan huomenna menossa katsomaan yhtä taloa jo toista kertaa. Nyt otetaan mukaan lankomieheke, joka tietää ammattinsa puolesta yhtä sun toista rakentamisesta ja remontoinnista. Tarkoitus olisi saada käypä arvio remontointikustannuksista kahvikupillisen hinnalla (saatan tarjota munkkipossunkin jos lupaa halvan rempan). Jos remppaaminen ei veisi meitä vararikkoon, tehtäisiin ehkä tarjous. Hui. Alkaa uusi velka olemaan jo aika lähellä?

Uusi torppa sijaitsee vaan vähän kauempana kun olin suunnitellut (työmatka noin kolme varttia suuntaansa, siinä ja siinä meikäläisen sietokyvylle) ja sellaisessa suunnassa ettei siellä ole mitään. Tai siis onhan siellä palveluita ja muita ihmisiä, oletettavasti?, mutta meillä ei ole sinne mitään olemassa olevia kontakteja, ja taajama on täysin tuntematonta aluetta kummallekin.
Äkkiäkö sitä uusia tuttavuuksia hankkii, ja tuo lapsi on kyllä kätevä väline siinä asiassa.
Otsikolla viittaankin siihen, että kohta saattaa tämänkin blogin postaustahti reipastua, se lienee hyvä uutinen. Ensin saattaa kyllä tulla todellinen aallonpohja, remontin ja muuton viedessä aikaa.
Mutta eipäs nyt vielä intoilla, ei olla tosiaan tehty edes tarjousta, ja voi olla ettei sitä tehdäkään jos remontointi tulisi maksamaan liikaa.

Tuo epäpaha taas tuli mieleen siitä, että olen tässä opiskellut useampaakin kuntotarkastusraporttia. Niissä on välillä niin vinkeitä sanoja ettei mitään tolkkua. Kahdessa eri tekijän raportissa on käytetty termiä epätiiveys, ja mä olen sitä mieltä että se ei ole oikea sana. Tai kai se jotkut kriteerit täyttää, mutta jos esimerkiksi putkistossa on epätiiveyttä, niin eikö se silloin yksinkertaisesti vaan vuoda?

Tänään toi mun siveellisyyden epätiiveyden ruumiillistuma lähti sitten köpöttämään taaperokärrynsä kanssa. Okei, se piti ojentaa asemiin ja suunta on kovaa ja korkealta suoraan, esteen tullessa täysi stop ja peffalleen. Niin ja hairahduin mammahuumaan ja ostin sille tänään välikausihaalarin, maksoin siitä kolme kymppiä, ajattelin että näin toistaiseksi velattomana voi törsätä vaikka en ole ihan varma tuon tarpeellisuudesta (mulla oli ainakin pienenä ihan vaan kuravaatteet?). Mutta en uskaltanut olla ostamattakaan kun melkein jokaisessa mammablogissa niistä kohkataan? Ja ostin meille kummallekin aurinkolasit. Vielä kun tulis se kevät eikä olisi vaan 21 astetta pakkasta.