Mutsis oli.

Välillä vatsaa kipristää, toisinaan taas lehahtelee ihottumia ihme paikkoihin. Närästää tai on tukala olo muuten vaan. Puhun muuten itsestäni, enkä TuVesta. Enkä ole raskaana.
Sen sijaan kävin lääkärissä, tai no TuVe kävi allergiakontrollissa ja kun hänen asiat oli plakkarissa niin tohtorska sitten kyseli mun käsien ihottumista ja samalla muista vaivoista. Sen jälkeen kysyi että oonko koskaan olut maidottomalla dieetillä? No en ole, lähes kaikki muut ruoka-aineet on kyllä käyty läpi eliminaatiodieetillä läpi tai allergiatesteillä. Jotenkin ajattelin kun kärsin jo laktoosi-intoleranssista, että sitä proteiinia varmaan siedän?

Nyt sitten oon työstänyt ajatusta maidottomalle siirtymisestä, voisihan sitä kokeilla kaksi viikkoa ja melkeimpä siinä ajassa jo näkyisi että kannattiko. Vajaan kahden viikon päästä on vaan ne jo legendaariset mittasuhteet saaneet yksvee-bibikset, joiden herkkuja tuskin valmistetaan maidottomina (tietysti toi sohvalla kuorsaaja varmaan tietäisi jos kysyisi?). Toisaalta, oon läpi elämäni enempi tai vähempi näitä oireita ihmetellyt, jos odottaisi vielä tän kaksi viikkoa? Tai voisin pikkuhiljaa alkaa ajamaan maidon käyttöä alas ja ottaa täyden nollakuurin sitten bileiden jälkeen?

Eipä tuollainen maidoton dieetti vaikea ole, kaikki peruselintarvikkeet taitaa löytyä jo maidottomina versioina. Paitsi maitosuklaa! Se myös arveluttaa miltä soija/kauramaito maistuu kahvissa, onko kokemuksia, kumpaa kannattaa kokeilla?
Saattaisi muuten paino tippua lisää, jos jäisi tuo suklaan syönti vähemmälle?

TuVen allergiaasioista sen verran, että saatiin lupa jatkaa ruokataukoilua.  Tai hirssi/amarantti kokeillaan tässä lähiaikoina, ja jos siltä tuntuu niin bääbää (lammas, Uudesta-Seelannista tänne asti uinut, se ei nimittäin ole syönyt näitä meidän viljapeltojen tuotteita, you know). Kesän korvalla sitten kokeillaan broiler/kananmuna ja ruis. Mutta vakiot bataatti, banaani, mango, quinoa, rypsiöljy, lohi ja poro kera maidon (ja nyt alkavan kalkkivalmisteen) ja silloin tällöin siedetyt avokado, kukkakaali ja tattari riittävät pitämään tyttären hengissä ja sielunvoimissa vallan mainiosti.
Niin ja lääkäri käski kertoa neuvolaan sellaisia terveisiä, että jos voisi tädit nostaa nenänsä käyriltään, ja katsoa lasta. Tottahan se on että tuo kasvaa hitaasti, mutta vaikka se on tyytyväinen tytöntyllerö (suora lainaus lääkäriltä), on hällä kuitenkin vakava sairaus. Ja tuo tytöntyllerö kuitenkin koko ajan kasvaa, vaikka laiskasti niin tekeekin.  Enpä taida ruikuttaa neuvolassa, työtäänhän ne tekevät (ja oikeasti mä olen tainnut niistä kasvukäyristä eniten stressata) ja meidän neuvolantäti on ainakin pääsääntöisesti ollut vain ihana ja kannustava tässä tilanteessa, mutta itselleni taidan tuoda lääkärin sanomaa käyttää mantrana jos ja kun joku TuVen kasvusta jotain nyrpistelee.

Imuritilanne on muuten vieläkin päällä. Järki sanoo säästämään kun nyt olen tavallaan kahden asunnon loukussa, mutta mieli tekisi keittiöön kolmatta imuria (ensimmäinen on se tavallinen iso imuri jota ei jaksa aina nostaa esiin, toinen on tuo kupeitteni hedelmä joka imuroi pöydän alta kaikki leivänmurut ja sitten ihmetellään ihottumia..).