Jotain tarttis keksiä

Joudun syömään sanani. Pidin neuvolan perhevalmennusta turhana höpöttelynä, ja vieläkin koen että pohtimalla millainen sää kuvaa suhtautumistani raskauteen ei pahemmin ole ollut apuja ainakaan vielä. No vastahan tässä on kahdeksan viikkoa tarvottu, joten jospa tämäkin aukeaa.
Sen sijaan kaikki kiitos ja kunnia kun ovat neuvolassa saaneet päähänsä kutsua valmennukseen osallistuneet sellaiseen "mitä tuli tehtyä"-tapaamiseen. Eli olin eilen pikkupimatsun kanssa tapaamassa muita valmennukseen osallistuneita ja kuuntelemassa juttuja avoimesta päiväkodista, vauvatuksesta ja taidettiin siellä muutama sananen vaihtaa parisuhteestakin. Varsinainen kiitos ei kuitenkaan koske tuota asiaosuutta, vaan siitä että jättivät meidät äidit lapsineen pukemaan, lopettelemaan kahvinjuontia ja syöttämisiä keskenämme. Näin tuli sitten vähän rennommin juteltua muiden äitien kanssa. Ja kas, ensvi viikolle onkin sitten jo yhden äidin kanssa sovittu lenkkitreffit, ja toisten äitien kanssa vaihdettu sähköpostiosoitteita mahdollisia treffejä varten (uskon muuten salaliittoon; taisi olla neuvolatätien strateginen veto tuo meidän keskenään jättäminen).

Otsikko sen sijaan kuvaa tilannetta joka mulla on päällä noin muuten. Tuleva Veronmaksajahan on tosiaan jo saanut nimen, tai tarvittavat paperit on toimitettu jo monta viikkoa sitten maistraattiin ja tyttöä kutsutaan tietysti jo nimellään. Keittiömestari ei tunnusta mitään uskontoa, kuten en minäkään, niin ei tullut sitten tyttöä kastettua. Päätettiin kuitenkin pitää nimiäiset, mutta niiden pito pääsi vähän unohtumaan. Paitsi sitten eilen sen muistin ja varasin vanhempieni taloyhtiön kerhohuoneen pippalointia varten. Olisi muuten tässä kohtaa kannattanut kuulua ainakin ev.lut.-kirkkoon, niin oltaisiin vissiin ilmaiseksi saatu käyttöön kasteen yhteydessä joku seurakuntasali tms? Tai näin olen ainakin antanut itseni ymmärtää. Mutta ei tuo kerhotila huonoksi kakkoseksi jää, sillä se sijaitsee ihan maan päällä ja on ikkunoin varustettu, eikä mikään synkkä kellaritila mikä itselleni ensimmäiseksi mieleen tulee. Juhlia vietetään kuukauden kuluttua, ja nyt onkin edessä mietintä juhlien sisällöstä. Keittiömestari suunnittelee (ja hoitanee) tarjottavat, mutta mitens tuo muu ohjelma? Kahvitellaanko vaan kahden suvun ja kavereiden kesken, vai pitäiskö olla joku "hetki" sankaria varten? Kaikki tietävät kyllä nimen, että sen paljastaminenkaan ei oikein tule kyseeseen. Kummituksiaan tytöllä ei ole, vaikka asiaa on tässä palloteltu. Jos sellaisiin päädytään, niin sittenhän juhlat voisi olla "kummi"-juhlat, ja kummitukset sitten esitellä ja sen jälkeen kahvitella? Jotain olisi kiva keksiä, mutta pää lyö tyhjää. Enkä ole itse osallistunut koskaan tällaisiin pippaloihin, joten en tiedä onko niissä(kin) joku perinteinen kaava.
Jos jollain lukijalla on vinkkiä tai ideaa näihin juhliin, otetaan ne ilolla vastaan!