Jos katsot sanakirjasta

miltä näyttää helpotus, löydät sieltä Kirsun mairean naaman!
Ultrassa kaikki hyvin, ja PaavoBirgitta kasvaa ja voi niin hyvin kuin tuollainen pieni ihmisalku vain voi.
Ultran jälkeen istuin kaatosateessa autossa ja mietin mitä tehdä. Tai no ensimmäinen ajatus oli ajaa 60 kilometriä ja ilmestyä Keittiömestarin työpaikalle kertomaan uutiset, mutta tulin järkiini. Ajelin sitten vastaavasti kymmenisen kilometriä ja kutsuin systerin porukoille kahville ja tulin sitten rytinällä kuvin kanssa kaapista. Siellä olikin jo ahdasta tän turvotuksen kanssa (joka johtuu ihan siitä että eilen vetelin vaatimattomasti litran jäätelöä kun asensin verhoja, ei sovi vasikanjuoma tällaiselle maitovammaiselle).

Noista verhoista pitikin kertoman. Kun tilannehan on se, että Keittiömestari on vakuuttunut että naapurit olisi kovin kiinnostuneita siitä, mitä me touhutaan täällä. Eli että verhoja pitäisi pitää yötä päivää ikkunoiden edessä. Mikä taas ahdistaa mua, koska tykkään luonnonvalosta, eikä meidän tasolla ole oikeastaan naapureita. Olkkarissa ei ole talon puolesta sälekaihtimia joten ollaan sitten nyitte riippuen henkilöstä noita sivuverhoja enemmän ja vähemmän ikkunoiden eteen. Muuten se oliskin ihan jees, mutta en tiedä mitä pullanmurua tai purkkaa noihin kiskoihin on tungettu, kun verhot ei oikein tahdo hyvällä yhteistyöllä liikkua, vaan melkein aina niitä kiskoessa irtoaa verho muutamasta nipsusta. Ärtsyä.
No löysin ratkaisun, ja ostin tuollaisen, öö, laskosverhon jota voi sitten kiskos ylä-ja alasuuntaan ihan rauhassa mielitekojen mukaan.
Ongelmaksi muodostui verhon kiinnitys, meinaan meidän porakone ei oikein ole yhteistyöhalukas. Tai no voi olla etten vaan osaa käyttää sitä. Mutta sen verran meikäläisestä löytyy tee-se-itse-miestä että vedin verhon paikoilleen sinisillä nippusiteillä! Hienot tuli! Niin ja ne siniset nippusiteet jää muuten verholaudan alle piiloon, eikä tuo uniikkia yksityiskohtaa nää kuin kävelemälle verhon alle ja nojaamalla otsaansa olkkarin ikkunaan. Ja jos sen joku haluaa tehdä, pitää tuollainen voimistelu palkitakin jollain nähtävyydellä!
Nyt alkaa tää asunto vaikuttamaan jo kodilta, kun tavaroita on enemmän paikallaan kuin tavaroita jotka seilaa laatikoissa ja nyssäköissä.

Nyt päikkäreille, viime yönä ei meinannut nukkumasa millään vastata mun viettelyyn, ylläri sinänsä.