perjantai 27. elokuuta 2010

Suburantrubra

Vai oliks se Suburban Tribe? Kuinka vaikea onkaan tuo bändin nimi artikuloida pienessä pöhnässä baarissa deejiille? On nimittäin siitä kokemusta ehkä ajalta kun Frozen Ashes oli kuuminta hottia (hih, jäätynyt tuhka kuuminta hottia, mitä verbaali-iloittelua).
Nyt kuitenkin haluisin jakaa teidän kanssa koko kevään ja kesän Radio Rockilla tehosoitossa olleen biisin, joka nyt vaan sattuu olemaan ihan rakkautta mulle. Oon huudattanut ton ranskalaisen rakkauden ruumillistuman, jota joku kutsuu tylsästi myös autoksi; stereoista tuota biisiä maaliskuusta alkaen kun sen eka kerran kuulin.

Tuohon biisiin kuuluu myös aika paljon tunnelatausta, kun olin ajelin kotia ekoilta treffeiltä Keittiömestarin kanssa tuo biisi tuli silloinkin radiosta ja jäin istumaan autoon käsi avaimelle ja kuuntelemaan tuota useampaan kertaan toistuvaa kohtaa  "This isn't what I wanted, This isn't what I chose. No wanna face the facts, No wanna let go, No wanna get over.". Jotenkin se silloin kolahti, kun olin tavannut ihan mahtavan tyypin ja kuulin että se painuu huitsin nevadaan. No, loppu onkin historiaa (vähänkö siistiä, oon aina halunnut käyttää tuota kliseetä oikeassa yhteydessä!). Menipäs imeläksi, vaikka alunperin vaan tulin tänne hehkuttamaan loistavaa bändiä ja biisiä!

ps. Ja kaikille romantiikan nälkäisille tiedoksi (teveisiä vaan irl-kavereille) että tää ei ollut mikään pohjustuspostaus raskaudelle, kihloille ja/tai av(i)oliitolle! Nih .:D

ps2. Ajattelin huomenna pihistellä ja värjätä hiukseni itse. Pää on nyt yksivärinen blondi, mutta useamman sentin juurikasvu huutaa tyvessä! Oon vaan jo ainakin kolme vuotta käynyt kampaajallani, joka on myös sellainen semi-kaveri( hyvän kaverin hyvä kaveri) ja tunnen vähän pettäväni sitä jos värjään itse... Haluan kuitenkin jatkaa nyt blondina, ja tuntuu vähän hurjalta maksaa samasta 70e kun värin saa kaupasta alle kympillä.. Mutta toisaalta pitäisi tukea yksityisyrittäjää.. Äh, tätä eettistä dilemmaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti