Voidaan myös sanoa että nuolaisin ennenkuin tipahtaa.
Oliko tytöllä kuumetta viime yönä, oliko? No oli, ja ajattelin ettei äidinvaistoni toimi ja toiveikkaani otin korvasta lämmön ja ka-boom: 38,5. No ei onneksi paljon ja talttui taas koko vuorokaudeksi yhdellä kippariannoksella.
Tulipahan kolmen päivän kotihengailu tähän väliin, eipä monikaan tainnut töissä poissaoloani huomata kun vastailin puhelimeen ja hoitelin kotoa läppärillä työasioita kun TuVe oli päikkäreillä.
Siskoni mielestä ei pitäisi tehdä mitään työjuttuja jos on lääkärintodistus että lapsi vaatii kotihoitoa. Mutta jos lapsi nukkuu, ja ne työt jotka tein odottaisi minua kuitenkin kun palaan töihin. Hirveästi olisi hommaa torstaina kun kaikki juoksevat asiat pitäisi hoitaa yhtenä päivänä. Ja olen tosiaan avannut työkoneen vain TuVen nukkuessa.
Käytin siis TuVen tänään lääkärissä, yskä kuulosti jotenkin pahaenteiseltä. Lääkärikin tulkitsi taudin bakteerialkuiseksi joten antibioottikuurilla mennään. Toisaalta, viimeksi TuVe on syönyt antibiootteja lokakuussa 2013, että hirveän tiuhaan ei niitä ole tarvinnut napsia.
Selvisi myös että että toinen titaaniputki on tukossa ja toinen puolittain jo irti, joten ilmastointi ei enää toimi. Tiedä sitten kuinka kauan ne on ollleet epätoiminnassa, mutta jotenkin nyt olen ihan varma että korvakierre alkaa alusta. Vaikka käytännössähän vaan laitettaisiin uudet putket, jos uusia tulehduksia ilmenisi.
Tänään oli siis pientä punoitusta ja tulehduksen alkua ilmassa jo. Mutta toivottavasti kuuri puree ja päästään perjantaina reissuun.
Sairastaja itsehän on melkein voimiensa kunnossa ja vain yskänkohtaukset vähän häiritsee.
Onpahan taas tekemistä ensi viikolle, spontaani massakausi on startannut, +1,3kg, buu.
Tää kaikki vie mut takaisin alkuun.
1 kuukausi sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti