perjantai 11. huhtikuuta 2014

Oodi julkiselle terveydenhuollolle

Viime yö meni ulko-ovella rampatessa, tytöllä oli kurkunpää vähän väliä niin tukossa että oli pakko sitä käydä viileällä helpottamassa. Aamulla kun herättiin, aikani pohdin pitääkö tyttöä lähteä lääkäriin näyttämään. Ja kun tulin siihen tuokseen että tohtorin arvio oli paikallaan, aloitin pohdinnan sopivasta hoitopaikasta. Tuttu yksityinen firma jossa allergia- ja korva-asiat on hoidossa on 50 kilometrin päässä. Ja se on "vain tavallinen" lääkärin vastaanotto, hoidollisemmat palvelut löytyisi kyseisestä firmasta 70 kilometrin päästä. Kunnallinen terveyskeskuspäivystys sen sijaan sijaitsee 20 kilometrin päässä.

Joten kello 9 soitin terkkarin vastaajaan omat yhteystietoni. Sangen kätevä palvelu tuo takaisinsoitto,  ei tarvi koko ajan olla rimputtamassa. Takaisin soittivat noin klo 11, vähän pohdiskelin josko meille enää lohkeaisi aikaa tälle päivälle. Väärässä olin, tarjosi minulle kolmea eri aikaa, josta sain valita itselleni sopivan.

Valitsin sopivan ajan, ja purjehdin TuVen kanssa pelipaikalle noin puoli tuntia ennen meidän aikaa. Vähän alkoi kauhistuttaa kun käytävä oli ihmisiä täynnä. Vastaanoton hoitaja otti meidät sisään ja tarjosi tyhjää huonetta jonne voitaisiin mennä odottamaan ettei tarvitsi olla muiden kipeiden ja pelottavien ihmisten seassa (suora lainaus hoitsun suusta).
8 minuuttia ennen meidän varattua aikaa käppäili huoneeseen lääkäri ja hoitaja ja vetivät oven perässään kiinni. Oireet, tutkimukset ja diagnoosit käytiin läpi, TuVe hengitteli vähän lääkkeitä ja reilun tunnin päästä lähdettiin kotiin apteekin kautta.
Virka-ajan päätyttyä soi oma puhelimeni, ja hoitaja soitti mikä on vointi ja kertoi puuttuvat labratulokset jotka oli ok. Vaikka lääkäri sanoi että sieltä päin kuuluu vain jos on jotain poikkeavaa, mutta hoitaja sanoi että halusi soittaa ja kertoa kun tiesi meidän kuitenkin odottavan puhelua.
Vuolaasti kiittelin, ja kävin naputtelemassa asiakaspalautteenkin. Oli todella miellyttävä tunne tulla huomioiduksi ja hoidetuksi, vaikka kyseessä olikin periaatteessa virustauti johon paras hoito on aika ja oireenmukainen hoito.

Ei huono, sanoisin.

Niin ja TuVekin voi jo paljon paremmin,  kaikista jännintä taisi olla heppatarra ja pipi sormessa jota esiteltiin apteekissakin parille mummolle ja apteekin henkilökunnalle. Jälki sormessa oli siis verikokeesta.

2 kommenttia:

  1. Oikeam valinnan teit :) mahtavaa palvelua.
    Me ei olla enää vuosiin juoksutettu poikia yksityislääkäreille. Tk:ssa saa hyvää hoitoa ja palvelua. En ymmärrä mitä ne ihmiset siitä valittaa. Ajankin olen aina saanut kun olen soittanut ja aikaa pyytäny.
    Kerran tosin ajanvaraus hoitsu alko kyseleen multa, että mitä veikkaan lääkärin sanovan kun tutkii lapsen? Vastasin etten voi tietää mitä sanoo, kun en ole lääkäri ja jos olisin lääkäri niim en tk:n soittelisi. Ja sain silläkin kertaa lääkäriajan, jota hoitsu ei ensin meinannu antaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja tärkein melkein unohtui...
      Paranemisia TuVelle :)

      Poista