Ba!

TuVen korviin on nyt suunnitelman mukaan tungettu vierasesineitä. Kreivin aikaan, tytölle lykkäsi uutta nuhaa viikonloppuna ja lääkäri enteili että uuden tulehduksen merkit näyttäytyi jo (edellinen kuurihan loppui siis maanantaina). Mutta ohjelman mukaan edettiin, ja hyvä niin. Olen päättänyt että nyt tehty putkitus katkaisee ikävästi karkuun päässeen kierteen jo lähtöönsä.

Kierteestä toiseen. Olen uteliaisuuttani jättänyt kaksi viikkoa leivän pois kokonaan ruokavaliosta, en mitenkään hiilarittomassa hengessä tai muuten, vaan siitä yksinkertaisesta syystä että huomasin tässä välillä eläväni täysin leivällä, korvasin sillä kaikki ateriat kiireisinä työpäivinä.
Nyt olen huomannut että mieleni minun tekevi jumalattomasti karkkia! Kryptistä, aiemmin olen aina kuulunut jengiin sipsiä ja suklaata, mutta nyt irtokarkit huutelevat perääni kaupassa. Ja sitä kutsua on aika vaikea olla noteeramatta (kirjoittaa hän toinen käsi tuttifrutti-pussissa).

Alkaakohan TuVe kohta puhumaan? Tänään aamulla kysyin haluaako banaania, vastasi hän tomerasti räkä poskella että BA! Lounasajan koittaessa TuVe kiskoi mua puntista, osoitti syöttötuolia ja sanoi namnam!
Onneksi en lyönyt vetoa, päiväkodin puheterapeutti veikkasi että TuVe puhuu ennen joulua...