Ootko nyt ihan viisas?

Veikkaan etten ole se tylsin kynä penaalissa, vaikka terävempiäkin varmasti löytyy.
Keittiksen mielestä mun paras ominaisuus on älykkyys, mutta jos se sitä sanoessaan tuijottaa tisseihin niin tuota ei vissiin lasketa?

Viime päivinä olen saanut tuohon otsikon kysymykseen kuitenkin melko usein vastailla. Kuten myös kysymykseen "ai minne?" kerrottuani minne ollaan muuttamassa.
Joudun nimittäin päivittämään tuon profiilini, sillä uusi koti sijaitsee reippaasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ei ollut alunperin tarkoitus niin pitkälle muuttaa, mutta nyt meni näin.
Tuli ratkaistua se työmatka-ongelmakin samalla, sillä nykyiseen työpaikkaan matkaa tulee yhteen suuntaan noin 70 kilometriä. Vaikka ylennystä olisi tyrkännytkin kesällä ja mahtavat haasteet olisi olleet edessä tuntuu tuo nykyinen lafka siltä, että mieluusti sen jätän taakseni. Uutta työpaikkaa ei muuten ole tiedossa. Mutta en ole vielä irtisanonut itseäni, luotan siihen että tekevälle töitä löytyy. Ja tällä terv./sos. alalla niitä vasta löytyykin.

Paikka minne muutetaan on pieni. Hyvin pieni. Ei ole Alkoa (tarpeellinen tieto kahdelle käytännön absolutistille), eikä supermarketteja. Kertoo myös jotain paikkakunnan koosta että koko kunnassa on yksi päiväkoti ja kaksi perhepäivähoitajaa. Että sen puoleen se TuVen hoitoon sijoitus menee aika helpolla, "pakkohan" niiden on tyttö siihen päiväkotiin ennen pitkää ottaa. Tarkoitan että joko silloin kun meillä on hoidon tarve, tai sitten sen virallisen 4 kuukauden päästä. Aluksi pähkäilin tuota perhepäivähoitajaa, mutta ne kaikki ylityövapaat, lomat ja muut varahoitopaikan tarpeet tuntui aika raskailta. Vaikka todennäköisesti varahoitopaikka taitaisi olla se kylän päiväkoti?

Mun vanhemmilla on ollut pieniä sopeutumisvaikeuksia. Veikkaan että jos olisin Keittiömestarin kanssa muuttanut kaksin, olisvat kohauttaneet kummastuneena olkiaan. Mutta nyt kun TuVe on kuvioissa, pelaa isovanhemmat likaista peliä. Tai ainakin yrittävät; faija soitteli useampana päivänä ja luetteli kilometrejä lähimpään kauppakeskukseen, sinne Alkoon, kuntosalille ja ties minne. Mutsi puolestaan huokaili että jos TuVe sairastuu, niin kuka sitä sitten hoitaa. Veikkaisin muuten että minä tai Keittis, kuten olisi hoitanut vaikka jatkettaisiin asumista nykyisillä sijoilla nykyisillä työpaikoilla.
Ymmärränhän mä sen tuskan, kun ainut lapsenlapsi muuttaa vartin matkan päästä reilun kolmen vartin matkan päähän. Mutta lapsi saa myös oman pihan, leikkimökin ja tilavan huoneen. Toisaalta lapsi jää vaille toistuvaa kokemusta siitä kuinka joku elämänsä epäonninen sankari nukkuu öitä meidän rappukäytävässä ja käy kusella lastenleikkipaikalla rikkoen siinä ohessa olutpullon keinujen juureen (näin ainakin viime kesänä).

Että tämmöistä. Voisi sanoa että tulee kesälle muutama muuttuja; kodin ja paikkakunnan vaihdos, työpaikkojen (myös siis Keittiksen työpaikka vaihtunee) vaihdos ja TuVen päivähoidon aloitus noin niinkuin päälimmäisenä mieleen tulevat mainitakseni.
Otsikon kysymykseen vastaus on, että voi olla ettei ollut se ihan "järkevin" peliliike, mutta tuntuu että se on tällä hetkellä oikea ratkaisu tälle perheelle. Pidätän kuitenkin oikeuden mielipiteen vaihdokseen.