Paras joululahja evör. Minulta löytyy kykyä, taitoa ja koeteltua kansalaistuntoa. Muille kuin viranhaltijoille ei edellinen lause ehkä sanonut mitään, joten kerrottakoon että hain ja sain sen viran, ylennyksen, jonka perään haikailin oikeastaan koko syksyn. Uudet hommat alkaa ensi viikon perjantaina että ei tässä ehdi laakereilla lepäilemään. Nykyisessä työssä lopetan siis viikon päästä keskiviikkona.
Tässä olisi vissiin joku Joulukin juhlittavana? Puolihuolimattomasti olen tässä pitkin joulukuuta lueskellut jouluhypeä eri blogeissa. Jossain ei juoda alkoholia, toisissa ei käy pukki. Toiset kierrättää lahjat kirpparilta ja osa on sitten luottokorttiveloissa hankintojen suhteen. Ja ne ruoat, kuka syö mitäkin ja pitääkö kattauksen olla sävy sävyä kuusen kanssa?
Vedän tähän lyhyesti yhteen meidän Joulun vieton: Pukki ei käy, TuVe on ilmaissut pelkonsa partaäijää kohtaan toistuvasti. Aattona Jouluruoat on mitä perinteisimmin tarjolla, sisältäen alkoholia, vietään aattoilta mun vanhemmilla. Joulupäivnä onkin sitten kreikkalaisia lihapullia ja muuta mättöä, Keittiksen toiveesta. Hän kokkaillut klassisia joulueväitä jo marraskuusta joten ne hiukan tökkii. Ja mua ne tökkii lähtökohtaisesti muuten. Lahjoja saa TuVe jonkun mielestä liikaa, mutta onhan meillä maalla neliötä joten tavaroita jemmata. Muuten lahjaosasto on aika hillityyä ja ennalta sovittua.
Näillä mennään ja rauhoitutaan pyhien viettoon (mun onkin tarvis vähän suitsia tätä hillitöntä postaustykitystä, hehhheh).
Tää kaikki vie mut takaisin alkuun.
1 kuukausi sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti