Tällä viikolla on paastottu taas menestykselle. Syöpöttelin patukoilla ja sopilla kumpanakin päivänä 550kcal täyteen. Hyvältä ne ei maistuneet, pitäisi tsempata ja miettiä oikeita ruokia.
Paino humahti 1,5 kiloa alaspäin viikossa. Tänään olen syönyt sekä suolapähkinöitä että pizzaa, joten eiköhän ne kilot löydy nesteenä kropasta huomenna.
No, tämä on tätä mun elämää, välillä nousee ja välillä laskee.
Annoin TuVelle tänään kolmasosan porkkanasta. Ihan yllättäen mutta en pyytämättä. Tai pilkoin porkkanaa ja TuVe kysyi mitä teen. Kerroin pilkkovani porkkanaa, jolloin TuVe sanoi haluavansa akkanaa. Tulkitsin akkanan porkkanaksi ja tosiaan annoin ykskaks yllättäen palasen syötäväksi.
Palanen hävisi kitusiin alle aikayksikön, ja lisää pyydettiin. Siihen en suostunut, mielessä oli turhan tuoreessa muistossa se kalkkuna-gate. Vielä ei ole oireita näkynyt, elämme siis toivossa.
Ostin myös sikakallista gluteiinitonta tattaripastaa, ei olisi aina lisukkeena pelkkää bataattisettiä.
Tavoittelen töissä taas ehkä kuuta taivaalta. Ja se tuntuu hyvältä. Ja fyysisesti pahalta. Käsiin on pamahtanut jälleen hurjana atooppinen ihottuma, nytkin on neljä laastaria käsissä estämässä raapimista ja koska olen kuitenkin raapinut ihottumia estää laastarit sotkemasta paikkoja.
Käsi-ihottuma puhkeaa stressistä, naama ja taipeet reagoi allergiaan.
Sinänsä kiva ettei naama kuki pahemmin, mutta työkseni tapaan uusia ihmisiä ja kättelen niitä on vähän kornia olla joka sormi teipattuna tai vaihtoehtoisesti vereslihalla.
Viikonloopuna vaan stressivapaita ajatuksia ja suolavesihauteita niin hyvä tulee.
Tää kaikki vie mut takaisin alkuun.
1 kuukausi sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti