Oho, taas vierähti viikko. Ei ollut tarkoitus, mutta töissä on menty kuin viimeistä päivää kun olen pyrkinyt tekemään kahden viikon työt viikossa. Huomenna pitäisi raahautua puolen päivän jälkeen kentälle ja lennellä perheen tytsyjen kanssa viikoksi toiselle puolelle Eurooppaa.
Pitäisi pakata, joten keksin blogata (heh, se rimmas). Mutta mitä pakata? Kyttäilin siskon kanssa sääennusteita; alkuviikko +30, sitten +23, loppuviikosta sataa, ja iltaisin tippuu helposti tuonne kymmenen asteen tuntumaan. Joka keliin tarttee siis varautua. Onneksi mulla on kuitenkin helpoin pakata meistä kolmesta lähtijästä, otan vaan mukaan ne vaatteet joihin säädylllisesti mahdun ja joissa pystyn olemaan.
Mitäs muuta? Kotirintamalla hiukan kytee. Keittiömestarilla on taas talvikauden työpaikka haussa ja pinna kiristyy. Näemmä sitä kiristää myös se että ostin auton. Vaikka puhuttiin jo lähtöön että kun mun auto menee vaihtoon, ja mä maksan sen, teen myös lopullisen päätöksen. Ei tuo nyt suoraan ole mitään ole sanonut, mutta kerrotaan esimerkki. Niinkun on ollut puhetta, meillähän on kaikkia tavaroita taloudessa kahdet. Töissä kuulin työkaverin siskosta joka on nyt ensi-ja turvakodissa, ja pääsemässä jaloilleen, saanut asunnon yms. Ongelmana on vaan, että omaisuus rajoittuu päällä oleviin omiin ja lapsen vaatteisiin. Tietysti lupasin luopua ylijäämä sohvasta, astioista ja muutamista pienkodinkoneista nimellisellä korvauksella tälle elämänsä uudelleen aloittajalle. Kun kerroin asiasta Keittiömestarille, ainoa reaktio oli: mitä sä multa lupaa pyydät, sähän ostelet autojakin omin päin. No just. Ensinnäkin, en todellakaan pyytänyt lupaa laittaa omaa sohvaani kiertoon, joka tällä hetkellä toimii lähinnä mun vaatteiden säilytyspaikkana. Ja toiseksi, eikö tää autoasia ala olemaan jo selvä?
Tietysti olen vähän herkillä väsymyksen ja kaikenmaailman hormonien vuoksi. No sanomattakin selvää, loma tulee kaikin tavoin tarpeeseen.
Ei ollut tarkoitus marista koko postausta, mutta tää on niin tätä aina välillä. Oneksi on loma. Onneksi lähden äidin ja siskon kanssa reisuun, ei tarvitse esittää mitään kenellekään ja he tuntevat meikäläisen mielenliikkeet.
Nyt on varmaan pakko alkaa pakkaamaan, en ole vielä ihan varma minkä matkalaukun otan mukaan tai tarvitseeko vielä pestä jotain pyykkiä. Ja vissiin tarvii siivoilla täällä kotonakin.
Sanoinko jo kuinka onnellinen oon siitä että nyt alkoi viikon loma?
Kaikki on mahdollista
6 kuukautta sitten
Rentouttavaa lomaa! Tosi hienoa, että lahjoitat ylimääräisiä tavaroita menee varmasti tarpeeseen. Blogissa saa valittaa sitä vartenhan ne on, hehe (itselläkin pitkästä aikaa valitusta tulossa)..
VastaaPoistaOooooo, oon kovasti kateellinen, mut yritän olla myös kovasti iloinen sun puolesta! :) Mihin matkaatte?
VastaaPoistaKM:llä on varmaan työressiä siinä määrin, että heijastuu tohon autojuttuunkin tai jtn, jätä omaan arvoonsa. (Mikä toki on helpommin sanottu kuin tehty, mut sanoinpas kuitenkin.)
Ihanaa reissua + pientä tunnustusta mun tulevan kummimuksun ihanalle äipälle:
VastaaPoistahttp://tilauksessaelama.blogspot.com/2011/10/tunnustus-tosioliolle.html
Auton osto on miesten mielestä varmaan parempaa herkkua kuin seksi! Siis autakaupoissa kiertely, autoista puhuminen, moottoritilavuuksien vertailu, renkaiden potkiminen, eri ominaisuuskombojen harkitseminen, ääh en edes tiedä mistä kaikesta siitä voi saada fiboja, mutta olen sen monesti läheltä nähnyt. Eli voihan se KM ymmärrettävästi vähän mököttää, jos siltä on äkkiarvaamatta viety moinen mahdollisuus uppoutua tekniseen fiilistelyyn... ei me naiset varmaan ikinä täysin ymmärretä mistä siinä on miehillä kyse.
VastaaPoistaMeillä minä halusin itse päättää minkä auton ostan, mutta annoin hovimekaanikkoni osallistua -> autoa valittiin yhdessä pitkälti kolmatta vuotta. Onneksi ei ollut kiire. Mutta monta muhevaa riitaa siinä ssaatiin aikaiseksi tälläkin metodilla.
-Veela